Sain eilen kuulla äidiltäni, että olen viimeksi kirjoittanut Nuijasodasta tänne blogiini. Mietin, että ei voi pitää paikkaansa ja pitihän minun tulla tarkistamaan tuo fakta. Syvät pahoitteluni laiskuudestani ja saamattomuudestani. Olen vissiin uhrannut enemmän aikaa elämään ja naamakirjaan sitten kuin muiden kirjallisten tuotosten tuottamiseen. Korjataanpa sitten virhe heti!
Lomani ovat yksi toisensa jälkeen olleet hyvinkin keskiaikaisia. Päätin, että kun joudun hieman töitteni takia muokkailemaan lomiani, niin muokataan ne sitten keskiaikatapahtumien mukaan sopiviksi. Elämääni todellakin kuuluu keskiajan elävöittäminen intohimoisesti. En ole se joka paasaa kaiken oikeellisuudesta enkä se, joka kaivaa museoista tai muista tietolähteistä informaatiota ja tekee replikoita. Minä olen se, joka pyrkii uusimaan garderoopiaan, auttamaan toisia heidän garderoopien tai muiden kanssa ja kertomaan harrastuksesta eteenpäin. Pääsyy miksi harrastus on vielä 4 vuoden jälkeen voimakkaassa kasvussa on se tunnelma ja harrastajakaverini. Ilman mahtavaa ilmapiiriä olisin varmaan pistänyt villani ja turkikseni naftaliiniin ja keksinyt jotain muuta tekemistä. Syy on siis tähän paloon ystävissäni, kiitos heille.
TUPLASOTA
Kävin toukokuussa, elämäni ensimmäisen kerran, Double Wars -nimisessä tapahtumassa Etelä-Ruotsissa. Olin jo pidemmän aikaa kaivannut pääsyä taas ulkomaille ja nopeana varaajana varasin lentoliput etukäteen ja sisämajoituksen heti sen jälkeen, kun ilmoittautuminen avautui. Lensin Kööpenhaminaan ja sieltä junalla matkustin mukavassa seurassa toisen keskiaikaharrastajan kanssa Hässleholmiin. Reissusta tuli tuskainen ensimmäisen yön jälkeen kylmässä huoneessa, kun torstaina parantunut flunssani iski takaisin. Viikon köhin keuhkojani puhki ja palattuani kotisuomeen lääkärin tuomio oli keuhkoputken tulehdus ja alkava korvatulehdus. Niimpä reissussa tuli enemmänkin vain oltua sisällä ja otettua rauhallisesti. Osallistuin muutamiin luentoihin ja kerran auttelin keittiössäkin. Mahtavinta oli tutustua uusiin ihmisiin ja sitä kautta laajentaa taas tätä SCA-ystäväpiiriä. Viimeisenä iltana tutustuin Tilde-nimiseen tyttöön Styringheimin leirin rääppiäisjuhlissa. Tilde vaikutti siltä, kuin olisin tuntenut hänet jo vuosien takaa ja hän oli todella mukava. Pyytelin häntä sitten tulemaan Suomeen eli Aarnimetsän Paronikunnan tapahtumaan, mitä hän lupasi harkita.
KESÄ KRUUNAJAISET
Seuraavana tapahtumana oli kesä Kruunajaiset Inkoon Kavallahdessa, johon otin toisen viikon kesälomastani. Hyvä olikin, että ensimäiset viikon päivät olin vapaalla ja sain rauhassa pakailla ja puuhailla kaikkea reissuun liittyvää. Neljä päivää vietettiin mukavasti lomaillen ja nauttien mukavasta seurasta. Tavaroita olin ottanut hieman vähemmän mukaan, kun ei ollut omaa kuljetusta vaan pääsin toisen harrastajan kyydillä, jolla oli myös omat kamansa mukanaan. Ensimmäistä kertaa kuitenkin jaoin 10m2 telttani toisen henkilön kanssa ja mukavastihan se sujui. Tuo tavaramäärä, mitä pitää ottaa mukaan ei ole kaikkein kevyimmästä päästä eikä sitä koskaan vähänäkään määränä ole vähää. Mukaan pitää ottaa useita vaatekertoja, jos huono keli sattuu yllättämään, ja nehän painavat sekä vievät tilaa. Muutoinkin mukana oli puutarhapöytää ja tuolia, astioita ja käsitöitä.
Sunnuntaina piti kiireessä saada kaikki pakattua sekä laitettua autoon, ennen kuin sade tulisi. Enhän minä sitten tietenkään ehtinyt. Tunti sateetonta ja sitten sen jälkeen vajaa kolme tuntia vesisateessa (sadetakin kera) pakaten telttani sisältöä sekä purkaen ja uudelleen pakaten autoa. Kengät litisivät märkyyttä eikä mieli tehnyt aamiaista, kun lähdimme ajamaan pois. Matkalla sitten piti kuitenkin pysähtyä hampurilaisella ja se oli ihan hyvä aamiainen. =) Kotona sitten sain apua telttani levittämiseen kuivumaan, mutta muutoin raijailin kamani toiseen ja neljänteen kerrokseen rappusia pitkin. Huohotin hiestä märkänä voipuneena tuon rahtaamisen jälkeen puolisen tuntia. Mietin kyllä, että lähdenkö mihinkään enää telttani ja kamojeni kanssa, kun tämä on niin rankka harrastus. Lähdinhän minä sitten kuitenkin...
NUIJASOTA
... Nuijasota -tapahtumaan heinäkuussa, jossa vietin kaksi viimeistä lomaviikkoani. Sain Tildeltä kuulla, että hänkin on tulossa ja olin aivan innoissani. On aina mukavaa kun saadaan ulkomaalaisia ja uusia kasvoja meidän tapahtumiimme. Ja tiedossa oli viikko kielikylpyä, mutta tulisiko se ruotsiksi vai englanniksi, siitä en ollut vielä varma. =)
Torstai-iltana lähdin jo leiripaikalle, kun sain porukkani viemään minut sinne peräkärryn kanssa. Nimittäin, nyt otin aivan kaiken mahdollisen mukaan. Ajattelin, että voin tehdä mitä sattuu huvittamaan: ruokia, villamekkojani, paronin tunikaa, lettejä, kirjailua jne... Ruokia sain toki tehdä ja suunnitella, sillä kahden hengen ruokakunnasta tuli kolmen, sitten neljän ja lopulta kuuden hengen ruokakunta. Välillä se suijui kuin tanssi, mutta välillä se meinasi olla vähän nilkkoihin potkimista. Siitä huolimatta ei päästy laihtumaan. =) Kiitos mukana olleille! Enhän minä sitten paljoakaan käsitöitä tehnyt. Magnusille leikkasin paidan, kaavoitin housut toisia housuja apuna käyttäen, pidin vasemmalla kädellä huolta tekstiilityöpajastamme sekä leikkasin ja aloin ompelemaan Paronille tunikaa, minkä ompelussa Tilde intoutui auttamaan.
Tälläkin reissulla minulla oli uusi telttakaveri, jonka kanssa asuminen sujui mukavasti. Itse olen tavaramääräni kanssa nopea tyttö levittäytymään ympäriinsä. Nyt kuitenkin olin ottanut mukaani tavallisen teltan keskiaikatelttani lisäksi ja säilytimme tässä tavallisessa teltassani kaikkea ei-keskiaikaista, kuten matkalaukkua, vaatteita, myyntituotteita ja jouhiani. =) Tulen ehkä joskus toteuttamaan tämän uudelleen, ellen sitten hommaa isompaa telttaa. Jotenkin pidän siitä, että tavaroille on omat paikkansa, eikä minun tarvitse etsiä niitä mistään isosta arkusta tuntia ja siksi on kivempaa levittää ne. Hunnut roikkuivat teltaa kiertävällä narulla, sisäpuolella, kuten esiliinat, nauhat, ja muut tarvikkeet. Vaatteet roikkuivat henkareissa teltan seinustalla ja koreihin oli piilotettu käsitöitä sekä muita tarpeellisia tarvikkeita kuten meikkipussi, jossa siis oli pesutarvikkeeni ja ripsiväri sekä hiuslakka. =)
Leiri sujui kohtuullisesti vaikka kärsinkin suuresta epäonnesta ensimmäiset viisi päivää. Minulla jäi kotiin telttani metallikehikko, mikä minun piti käydä hakemassa kotoa, sain jalkaani syvän palohaavan koiran fleksistä jo tulotorstaina, mikä reissussa tietenkin märki ja tulehtui. Sain steariinia hiuksiini ja tunikani selkään teltan katossa olleesta lyhdystä, johon muutenkin löin päätäni ainakin 8 kertaa. Ampiainenkin pisti minua varpaaseen laittaessani kenkääni jalkaan ja kolme tuoliani rikkoontui, yksikään ei ollut minun allani. Sekä kaikenlaista muuta, meinasi tulla epäusko, mutta Tilden ansiosta hieman noiduttiin ja kutsuttiin onni takaisin luokseni ja sen jälkeen elämä taas hymyili. =) Tilden kanssa meni mainiosti, jopa niin, että ihan tuli häntä ikävä, kun erosimme. Sanoimmekin, että olisi ollut mahdollista, että kyllästyisimme toisiimme jo kahdessa päivässä, mutta näin ei käynyt "siskoni" kanssa. Vetinen keli tosiaan oli melkein koko leirin ajan, enkä jalkani takia käynyt kuin kerran saunassa, mikä sekin oli virhe, ja talviturkkikin lämmittää vielä yllä.
TURUN KESKIAIKAMARKKINAT JA HOLLOLAN KESKIAIKATAPAHTUMA
Kävin molemmissa tapahtumissa vierailijana ja normivaatteissa. Hieman oli ulkopuolinen olo ja sinällään teki mieli jäädä molempiin leireilemään. Leirimahdollisuus on Hollolassa parempi, koska siellä on oma keskiaikaleirinsä, missä ei ole suuriakaan vaatimuksia. Turusta ostin Medeltidsmodetin kankaita ison kassillisen ja lompakko huusi hoosiannaa. Hollolasta en juurikaan tehnyt ostoksia vaan nautin enemmänkin olemisesta, kiertelystä ja seurustelusta. Keskiaikatapahtumat eivät ole kuitenkaan tänä vuonna vielä osaltani ohitse vaikka kesäloma onkin jo pidetty. Elokuun puolen välin nurkilla on Hämeenlinnan keskiaikamarkkinat, joihin olen menossa leireilemään ja elämään keskiaikaista elämää. Syksyllä on ainakin kaksi SCA:n tapahtumaa, joista toinen on Kekri ja toinen Yliopisto. Kekriin meno on varma, mutta Yliopistoa pitää vielä miettiä. Mutta on tämä keskiaikaharrastus vaan niin ihana, että se tekee tästä ruohontallaajasta hyvinkin onnellisen. =)
TUPLASOTA
Kävin toukokuussa, elämäni ensimmäisen kerran, Double Wars -nimisessä tapahtumassa Etelä-Ruotsissa. Olin jo pidemmän aikaa kaivannut pääsyä taas ulkomaille ja nopeana varaajana varasin lentoliput etukäteen ja sisämajoituksen heti sen jälkeen, kun ilmoittautuminen avautui. Lensin Kööpenhaminaan ja sieltä junalla matkustin mukavassa seurassa toisen keskiaikaharrastajan kanssa Hässleholmiin. Reissusta tuli tuskainen ensimmäisen yön jälkeen kylmässä huoneessa, kun torstaina parantunut flunssani iski takaisin. Viikon köhin keuhkojani puhki ja palattuani kotisuomeen lääkärin tuomio oli keuhkoputken tulehdus ja alkava korvatulehdus. Niimpä reissussa tuli enemmänkin vain oltua sisällä ja otettua rauhallisesti. Osallistuin muutamiin luentoihin ja kerran auttelin keittiössäkin. Mahtavinta oli tutustua uusiin ihmisiin ja sitä kautta laajentaa taas tätä SCA-ystäväpiiriä. Viimeisenä iltana tutustuin Tilde-nimiseen tyttöön Styringheimin leirin rääppiäisjuhlissa. Tilde vaikutti siltä, kuin olisin tuntenut hänet jo vuosien takaa ja hän oli todella mukava. Pyytelin häntä sitten tulemaan Suomeen eli Aarnimetsän Paronikunnan tapahtumaan, mitä hän lupasi harkita.
KESÄ KRUUNAJAISET
Seuraavana tapahtumana oli kesä Kruunajaiset Inkoon Kavallahdessa, johon otin toisen viikon kesälomastani. Hyvä olikin, että ensimäiset viikon päivät olin vapaalla ja sain rauhassa pakailla ja puuhailla kaikkea reissuun liittyvää. Neljä päivää vietettiin mukavasti lomaillen ja nauttien mukavasta seurasta. Tavaroita olin ottanut hieman vähemmän mukaan, kun ei ollut omaa kuljetusta vaan pääsin toisen harrastajan kyydillä, jolla oli myös omat kamansa mukanaan. Ensimmäistä kertaa kuitenkin jaoin 10m2 telttani toisen henkilön kanssa ja mukavastihan se sujui. Tuo tavaramäärä, mitä pitää ottaa mukaan ei ole kaikkein kevyimmästä päästä eikä sitä koskaan vähänäkään määränä ole vähää. Mukaan pitää ottaa useita vaatekertoja, jos huono keli sattuu yllättämään, ja nehän painavat sekä vievät tilaa. Muutoinkin mukana oli puutarhapöytää ja tuolia, astioita ja käsitöitä.
Sunnuntaina piti kiireessä saada kaikki pakattua sekä laitettua autoon, ennen kuin sade tulisi. Enhän minä sitten tietenkään ehtinyt. Tunti sateetonta ja sitten sen jälkeen vajaa kolme tuntia vesisateessa (sadetakin kera) pakaten telttani sisältöä sekä purkaen ja uudelleen pakaten autoa. Kengät litisivät märkyyttä eikä mieli tehnyt aamiaista, kun lähdimme ajamaan pois. Matkalla sitten piti kuitenkin pysähtyä hampurilaisella ja se oli ihan hyvä aamiainen. =) Kotona sitten sain apua telttani levittämiseen kuivumaan, mutta muutoin raijailin kamani toiseen ja neljänteen kerrokseen rappusia pitkin. Huohotin hiestä märkänä voipuneena tuon rahtaamisen jälkeen puolisen tuntia. Mietin kyllä, että lähdenkö mihinkään enää telttani ja kamojeni kanssa, kun tämä on niin rankka harrastus. Lähdinhän minä sitten kuitenkin...
NUIJASOTA
... Nuijasota -tapahtumaan heinäkuussa, jossa vietin kaksi viimeistä lomaviikkoani. Sain Tildeltä kuulla, että hänkin on tulossa ja olin aivan innoissani. On aina mukavaa kun saadaan ulkomaalaisia ja uusia kasvoja meidän tapahtumiimme. Ja tiedossa oli viikko kielikylpyä, mutta tulisiko se ruotsiksi vai englanniksi, siitä en ollut vielä varma. =)
Torstai-iltana lähdin jo leiripaikalle, kun sain porukkani viemään minut sinne peräkärryn kanssa. Nimittäin, nyt otin aivan kaiken mahdollisen mukaan. Ajattelin, että voin tehdä mitä sattuu huvittamaan: ruokia, villamekkojani, paronin tunikaa, lettejä, kirjailua jne... Ruokia sain toki tehdä ja suunnitella, sillä kahden hengen ruokakunnasta tuli kolmen, sitten neljän ja lopulta kuuden hengen ruokakunta. Välillä se suijui kuin tanssi, mutta välillä se meinasi olla vähän nilkkoihin potkimista. Siitä huolimatta ei päästy laihtumaan. =) Kiitos mukana olleille! Enhän minä sitten paljoakaan käsitöitä tehnyt. Magnusille leikkasin paidan, kaavoitin housut toisia housuja apuna käyttäen, pidin vasemmalla kädellä huolta tekstiilityöpajastamme sekä leikkasin ja aloin ompelemaan Paronille tunikaa, minkä ompelussa Tilde intoutui auttamaan.
Tälläkin reissulla minulla oli uusi telttakaveri, jonka kanssa asuminen sujui mukavasti. Itse olen tavaramääräni kanssa nopea tyttö levittäytymään ympäriinsä. Nyt kuitenkin olin ottanut mukaani tavallisen teltan keskiaikatelttani lisäksi ja säilytimme tässä tavallisessa teltassani kaikkea ei-keskiaikaista, kuten matkalaukkua, vaatteita, myyntituotteita ja jouhiani. =) Tulen ehkä joskus toteuttamaan tämän uudelleen, ellen sitten hommaa isompaa telttaa. Jotenkin pidän siitä, että tavaroille on omat paikkansa, eikä minun tarvitse etsiä niitä mistään isosta arkusta tuntia ja siksi on kivempaa levittää ne. Hunnut roikkuivat teltaa kiertävällä narulla, sisäpuolella, kuten esiliinat, nauhat, ja muut tarvikkeet. Vaatteet roikkuivat henkareissa teltan seinustalla ja koreihin oli piilotettu käsitöitä sekä muita tarpeellisia tarvikkeita kuten meikkipussi, jossa siis oli pesutarvikkeeni ja ripsiväri sekä hiuslakka. =)
Leiri sujui kohtuullisesti vaikka kärsinkin suuresta epäonnesta ensimmäiset viisi päivää. Minulla jäi kotiin telttani metallikehikko, mikä minun piti käydä hakemassa kotoa, sain jalkaani syvän palohaavan koiran fleksistä jo tulotorstaina, mikä reissussa tietenkin märki ja tulehtui. Sain steariinia hiuksiini ja tunikani selkään teltan katossa olleesta lyhdystä, johon muutenkin löin päätäni ainakin 8 kertaa. Ampiainenkin pisti minua varpaaseen laittaessani kenkääni jalkaan ja kolme tuoliani rikkoontui, yksikään ei ollut minun allani. Sekä kaikenlaista muuta, meinasi tulla epäusko, mutta Tilden ansiosta hieman noiduttiin ja kutsuttiin onni takaisin luokseni ja sen jälkeen elämä taas hymyili. =) Tilden kanssa meni mainiosti, jopa niin, että ihan tuli häntä ikävä, kun erosimme. Sanoimmekin, että olisi ollut mahdollista, että kyllästyisimme toisiimme jo kahdessa päivässä, mutta näin ei käynyt "siskoni" kanssa. Vetinen keli tosiaan oli melkein koko leirin ajan, enkä jalkani takia käynyt kuin kerran saunassa, mikä sekin oli virhe, ja talviturkkikin lämmittää vielä yllä.
TURUN KESKIAIKAMARKKINAT JA HOLLOLAN KESKIAIKATAPAHTUMA
Kävin molemmissa tapahtumissa vierailijana ja normivaatteissa. Hieman oli ulkopuolinen olo ja sinällään teki mieli jäädä molempiin leireilemään. Leirimahdollisuus on Hollolassa parempi, koska siellä on oma keskiaikaleirinsä, missä ei ole suuriakaan vaatimuksia. Turusta ostin Medeltidsmodetin kankaita ison kassillisen ja lompakko huusi hoosiannaa. Hollolasta en juurikaan tehnyt ostoksia vaan nautin enemmänkin olemisesta, kiertelystä ja seurustelusta. Keskiaikatapahtumat eivät ole kuitenkaan tänä vuonna vielä osaltani ohitse vaikka kesäloma onkin jo pidetty. Elokuun puolen välin nurkilla on Hämeenlinnan keskiaikamarkkinat, joihin olen menossa leireilemään ja elämään keskiaikaista elämää. Syksyllä on ainakin kaksi SCA:n tapahtumaa, joista toinen on Kekri ja toinen Yliopisto. Kekriin meno on varma, mutta Yliopistoa pitää vielä miettiä. Mutta on tämä keskiaikaharrastus vaan niin ihana, että se tekee tästä ruohontallaajasta hyvinkin onnellisen. =)
