Matsitunika - Fighting tunic

Suomen keskiaikaseurassa harrastetaan rottinkitaistelua ja monesti suojatun kehon päällä käytetään tunikaa. Myös haarniskan käyttäminen tunikan päällä on mahdollista. Eli keho tulee olla suojattu, jotta ei tulisi vammoja. - In medieval association SCA in Finland people does heavy fighting. Many times on the top of protected body people use tunics. Some may use armor on top of the tunic. Body must be protected so there would not so much injuries.

Tein useita vuosia sitten ensimmäisen taistelutunikan kaverilleni. Ja toisen tein noin kaksi vuotta siteen. Vasta nyt saan sen tänne laitettua. - Many years ago I made my first fighting tunic to my friend. This other I made couple years ago. Now I had time to put it here. 

Kaverini osti kankaat ja minä ompelin. Hän halusi puna-kelta-mustan värityksen eli hänen vaakunansa värit. Hän myös halusi sen olevan Saksalaisen landsknecht wappenrokin näköinen eli palkka-armeijan sotilaan päälysmekon kaltaisen. - My friend bought the fabrics and I sewed. He wanted it to be red-yellow-black like his device colors. He also wanted it to look like German Landsknecht Wappenrok like. 

Helmassa tulee siis olla poimutusta tai laskoksia, jotta sen kanssa voi liikkua ja jopa ratsastaa. Yläosassa tulee olla pääntiellä ja viistosti helmaa kohti koristeraitoja. Hihoissa myös on usein koristeraitoja tai jopa viillettyjä rakenteita, mutta halusimme hihoista yksinkertaiset jotteivät ne jäisi joka paikkaan kiinni eikä taistelutilanteessa tulisi välttämättä vammoja niin helposti. - In the hem line must be some cathering or pleating so there would be space for fighters moving or riding with the horse. On the top part there is often decorated cords going from shoulders to waist and also around the neck line. There is often decorated cords or shlashing at the sleeves but we wanted the sleeves be more simple. So then the fighter would not get stucked to any where so easily or injured him self in a fighting situations. 

Pääntie on iso kuten esimerkeissään ja sen alta monesti näkyy toinen takki tai valkoinen aluspaita. Vyötäröt ovat aika korkealla, mutta olisi näyttänyt hyvin hullulta nostaa vyötärö mahakkaalla ihmisellä ylös päin, kun hän pitää vyötä aina samassa kohtaa. Täten pidensin miehustaa normaalia pidemmäksi. - Neckline is big like those have been always. There can be seen other jacket under this so white chemise shirt. Waistlines has been quite high but in this case the fighter always keeps his belt at the same spot so there is no sence to put it higher. So I made bodice part more longer. 

Koska tunika tulee matsikäyttöön enkä halunnut sen heti hajoavan tai aikani menevän hukkaan, jos olisin tehnyt sen käsin, niin käytin tekemiseen ompelukonetta. Samoin kaikki viiltoja sisältävät nauhat ompelin tunikaan koneella kiinni. Leikkasin kaksi saman levyistä nauhaa eri väreistä. Päälimmäiseen suunnittelin viillot tasaisin välein. Leikkasin kankaaseen saksilla aukot sen jälkeen kun olin ne piirtänyt liidun avulla kohdalleen. Aukkojen reunat liimasin kangasliimalla sisäpuolelle. Laitoin nauhat päällekkäin. Käänsin sauman varat sisäpuolelle, silitin ne ja ompelin paikoilleen. Yksinkertaista, mutta hyvin on toiminut tähän päivään asti. Ei ole liimat rajoilleen. Materiaaleina puuvilla. - This tunic will be used in fighting so I did not wanted it to tear down soon or use my time to do it by hand sewing. That's why I used sewing mashine. I sewed so all the cords which I attached to tunic. I cut the same size patterns from different colors. Top piece I designed cutting lines with similar spacing. I draw the lines with charcoal and cut them out. I used fabric glue and turned edges to inside. I put cords on top of each other's, ironeda and sew those to their places. Simple but has worked well so far. Fabrics are cotton. 

Viikinkivaatteet - Viking dress

Olen tehnyt nyt viikinkivaatteet, koska Kuningas Makarius pitää myös niitä meidän hallintokaudellamme. Halusin myös paremmin käyttää lasihelmiä joita olen tehnyt itse, ostanut tai saanut. Tällä hetkellä olen keskiaikaharrastuksessamme Kuningatar. - I have made Viking clothing because His Royal Majesty wears it during our reign and also I wanted to use better my all lovely glass beads what I have made, got or bought. And this moment I am Queen of Drachenwald Kingdom in my SCA hobby. 

Alusmekko on keltainen, essumekko on punainen ja essu on tummansininen. Ne ovat kuningaskuntamme värit ainakin suurimmaksi osaksi sillä uskon tummansinisen värin olleen Viikinki ajan mustan. - Under dress is yellow, apron dress is red and apron is dark blue. It is the colors of our kingdom, almost, because I believe that dark blue was the black in Viking era.

Ostin punaiset ja keltaiset kankaat Ruotissa toimivasta medetidsmodet.se yrityksestä. Villalangat ovat Hibernaatiopesäke-blogin pitäjän Mervin hankkimia ja silkkilangat ostin Tippet.fi yrityksestä. Hibernaatiopesäkkeen pitäjä eli Swan River Craft'in Mervi teki minulle asuissani olevat lautanauhat. Hän myös auttoi minua kaavojen teossa ja sovituksessa essumekkoon ja takkiin. - I bought red and yellow from Medeltidsmodet and blue from local shop. Yarns are from Mervi and Tippet.fi. Mervi made the tablet weaved cords and helped me with the fitting with a jacket and with apron dress. About the cord models she tells more in her blog Hibernaatiopesäke.

Birka-takkiin sain inspiraation vanhasta Äyräpään kansallispuvusta ja siksi siinä on punainen vuori sekä Kaukolan Kekomäen hautalöydön mukainen nauha. Soljet ovat lainassa Hibernaatiopesäklkeen Merviltä. Kiitos hänelle ja hänen yritykselleen. - Birka jacket got my inspiration from old national dress from Finland called Äyräpään puku. That is reason why I have dark red lining in it and also cord from Karjala area. Brooches I borrowed from Mervi. Thank you her and Swan River Crafts. :) 

Gollar - German 16th century

Saksalaisilla 1500-luvulla on monissa kuvissa kauluri, jota kutsutaan gollariksi. Saksalaisilla tarkoitan tässä Saksin hoviylimystöä sekä palkka-armeijan väkeä. Landsknechteillä eli Saksan palkka-armeijan väellä oli viiltoja tai rukseja heidän vaatteissaan, myös gollareissa. Itävallan palkka-armeijan väellä eli Reufleutereilla taas on plussia. - Germans used gollars with teir clothing on 16th century. In this text Germans are nobles from Saxon court and mercenary people. Landsknecht's are German mechenaries and they had x-patterns and lashes on their clothing, also in their gollars. Reufleuters are Austrian mechenaries who used + -patterns.

Ylempi gollar on Saksin hovipukua varten tehty kauluri ja alempi on Landsknecht vaatteisiin. Se on isompi siitä syystä, että se on tarkoitettu suojaamaan sateelta ja lämmittämään viileällä ilmalla hartioita. - Gollar witch is above is for Saxon court dress. The lower is for Landsknecht clothing. It is bigger so it covers me better from rain and it also keeps me warm in cool weather.

Alemmasta puuttuu vielä tinaiset nyörinpäät. -The lower still are missing it's tin cord ends.

Alemmassa on käytetty kahta väriä. Sisäpuolella yläosa on valkoinen ja helmanauha on punainen, jolloin se näkyy päällä olevan valkoisen nauhan viilloista. Yläosan päälipuoli on tietenkin punaista. Viillot piirsin liidun avulla tasaisesti suunniteltuani ensin niiden paikat oikeille etäisyyksille. Leikattuani viillot, ompelin niiden reunat käsin nurjalle puolelle. - you can see that there is only two color at the lower gollar. Inner side top part is white and hemline part is red which shows from the white top parts laches. Outer top part is red of course.  Slashes I draw with charcoal pen after I planned the exact place of these. After cutting the slash holes I turned seam edges to under side and hand sew them.

Smokkaus II - Smocking II

Edellinen paita oli aivan liian ohutta pellavaa, että se olisi säädyllinen. Valitettavasti myös se repeilee paljon saumoistaan ja laskoksistaan, jos siihen kohdistuu vähänkään vetoa. Niimpä ostin www.tippet.fi yritykseltä hyvää valkoista pellavaa uuteen alusmekkoon. Nimittäin yhden olen siitä jo tehnytkin. - My previous chemise was way too thin material to be decent. It also unfortunately tears part if it is getting any kind of stretching or pulling. So I bought really good linen for new chemise from www.tippet.fi. And I can say so because I have made one before from it.

Nyt kuitenkin valitettavasti selkäni on ollut niin kipeä, etten voi nojautua eteenpäin pitkää aikaa, joten jotain piti keksiä. Laitoin syliin läppäritason, missä on kiinteä tyyny alapuolella. Polvi ylös nojaten edessäni olevaan rahiin ja työpiste on valmis. :) Nyt sujuu merkkaus kuin tanssi. - Unfortunately I have had some back problems and I can not lean forward  long time. So I had to figure out something. I put a laptop computer laptable on to my lap. This table has a pillow attached under it. Then I just raised up my knee and I am leaning with my foot to heavy footstool. Now I have really nice working place. And now it is so easy to make markings to my chemise. :)

Smokkausta - Smocking

1500-luvun mekkoon pitää saada alusmekko ja sitä varten piti opetella smokkausta. / For my 16th century dress I needed to make chemise and that is reason I had to learn how to make smocking.

Tämä on koekappale, missä opettelin ekaa kertaa smokkausta. / This a piece where I tried smocking first time.

Alussa pitää tehdä kappaleeseen merkit vetolankoja varten. Itse askartelin kartongista (karkkilaatikosta) merkkauspohjan ja terävällä liidulla työnsin rei'istä merkit pellava kankaalle. / First you have to make marks for the pulling threads. I made this from candy box cover and with sharp charcoal I pushed marks thrue holes to linen fabric.

Vetolangat kiristetään ja saadaan aikaiseksi laskostettu rypytys. Tähän laskostukseen sitten ommellaan tietyn halutun tavan mukaan esimerkiksi hunajakenno kuvio. Googlettamalla löytyy hyvin ohjeita kirjontaan. / Pull fabric together using threads and so you will get pleated smocking. To this pleating you will sew the embroidery for example honey comb pattern. You will find good guiding from Google.

Tässä on hunajakennokuvio sen jälkeen kun vetolangat on otettu pois. Olen ommellut takapuolelle kiristävän langan, ettei valmis kirjottu kuvio veny liikaa. / Here is honeycomb pattern after I took pulling threads away. I have sewed attaching yarn to back side so the embroidered pattern would not stretch too much.

Kuvio on nätti, mutta koska kangasta on paljon ja se on ohutta, niin kuvio venyy vieläkin aivan liian paljon. Kankaalla on suuri merkitys, kuten myös kaavoituksella. Halusin kuitenkin väljän alusmekon, mutta tämä on liian väljä. Myöhemmin sain hyvän vinkin, että kirjailun taakse kannattaa kiinnittää kirjailun levyinen kangaskaistele, mikä pitää kirjailun halutun mittaisena. / Pattern is nice but fabric is too thin so the fabric stretches too much. The fabric type is important but also pattern design is too. I wanted to make really loose chemise pattern but this is too wide. Later I have got really good tip to put a piece of fabric behind the embroidery. Width is the embroidery width and lengthiness is what you need or want. It keeps the embroidered part it's measurement.

Keskiaikaiset lomat

Kirjoitettu 30.7.2012. Muokattu 5.5.2014. 

Sain eilen kuulla äidiltäni, että olen viimeksi kirjoittanut Nuijasodasta tänne blogiini. Mietin, että ei voi pitää paikkaansa ja pitihän minun tulla tarkistamaan tuo fakta. Syvät pahoitteluni laiskuudestani ja saamattomuudestani. Olen vissiin uhrannut enemmän aikaa elämään ja naamakirjaan sitten kuin muiden kirjallisten tuotosten tuottamiseen. Korjataanpa sitten virhe heti! 

Lomani ovat yksi toisensa jälkeen olleet hyvinkin keskiaikaisia. Päätin, että kun joudun hieman töitteni takia muokkailemaan lomiani, niin muokataan ne sitten keskiaikatapahtumien mukaan sopiviksi. Elämääni todellakin kuuluu keskiajan elävöittäminen intohimoisesti. En ole se joka paasaa kaiken oikeellisuudesta enkä se, joka kaivaa museoista tai muista tietolähteistä informaatiota ja tekee replikoita. Minä olen se, joka pyrkii uusimaan garderoopiaan, auttamaan toisia heidän garderoopien tai muiden kanssa ja kertomaan harrastuksesta eteenpäin. Pääsyy miksi harrastus on vielä 4 vuoden jälkeen voimakkaassa kasvussa on se tunnelma ja harrastajakaverini. Ilman mahtavaa ilmapiiriä olisin varmaan pistänyt villani ja turkikseni naftaliiniin ja keksinyt jotain muuta tekemistä. Syy on siis tähän paloon ystävissäni, kiitos heille.

TUPLASOTA
Kävin toukokuussa, elämäni ensimmäisen kerran, Double Wars -nimisessä tapahtumassa Etelä-Ruotsissa. Olin jo pidemmän aikaa kaivannut pääsyä taas ulkomaille ja nopeana varaajana varasin lentoliput etukäteen ja sisämajoituksen heti sen jälkeen, kun ilmoittautuminen avautui. Lensin Kööpenhaminaan ja sieltä junalla matkustin mukavassa seurassa toisen keskiaikaharrastajan kanssa Hässleholmiin. Reissusta tuli tuskainen ensimmäisen yön jälkeen kylmässä huoneessa, kun torstaina parantunut flunssani iski takaisin. Viikon köhin keuhkojani puhki ja palattuani kotisuomeen lääkärin tuomio oli keuhkoputken tulehdus ja alkava korvatulehdus. Niimpä reissussa tuli enemmänkin vain oltua sisällä ja otettua rauhallisesti. Osallistuin muutamiin luentoihin ja kerran auttelin keittiössäkin. Mahtavinta oli tutustua uusiin ihmisiin ja sitä kautta laajentaa taas tätä SCA-ystäväpiiriä. Viimeisenä iltana tutustuin Tilde-nimiseen tyttöön Styringheimin leirin rääppiäisjuhlissa. Tilde vaikutti siltä, kuin olisin tuntenut hänet jo vuosien takaa ja hän oli todella mukava. Pyytelin häntä sitten tulemaan Suomeen eli Aarnimetsän Paronikunnan tapahtumaan, mitä hän lupasi harkita.

KESÄ KRUUNAJAISET
Seuraavana tapahtumana oli kesä Kruunajaiset Inkoon Kavallahdessa, johon otin toisen viikon kesälomastani. Hyvä olikin, että ensimäiset viikon päivät olin vapaalla ja sain rauhassa pakailla ja puuhailla kaikkea reissuun liittyvää. Neljä päivää vietettiin mukavasti lomaillen ja nauttien mukavasta seurasta. Tavaroita olin ottanut hieman vähemmän mukaan, kun ei ollut omaa kuljetusta vaan pääsin toisen harrastajan kyydillä, jolla oli myös omat kamansa mukanaan. Ensimmäistä kertaa kuitenkin jaoin 10m2 telttani toisen henkilön kanssa ja mukavastihan se sujui. Tuo tavaramäärä, mitä pitää ottaa mukaan ei ole kaikkein kevyimmästä päästä eikä sitä koskaan vähänäkään määränä ole vähää. Mukaan pitää ottaa useita vaatekertoja, jos huono keli sattuu yllättämään, ja nehän painavat sekä vievät tilaa. Muutoinkin mukana oli puutarhapöytää ja tuolia, astioita ja käsitöitä.

Sunnuntaina piti kiireessä saada kaikki pakattua sekä laitettua autoon, ennen kuin sade tulisi. Enhän minä sitten tietenkään ehtinyt. Tunti sateetonta ja sitten sen jälkeen vajaa kolme tuntia vesisateessa (sadetakin kera) pakaten telttani sisältöä sekä purkaen ja uudelleen pakaten autoa. Kengät litisivät märkyyttä eikä mieli tehnyt aamiaista, kun lähdimme ajamaan pois. Matkalla sitten piti kuitenkin pysähtyä hampurilaisella ja se oli ihan hyvä aamiainen. =) Kotona sitten sain apua telttani levittämiseen kuivumaan, mutta muutoin raijailin kamani toiseen ja neljänteen kerrokseen rappusia pitkin. Huohotin hiestä märkänä voipuneena tuon rahtaamisen jälkeen puolisen tuntia. Mietin kyllä, että lähdenkö mihinkään enää telttani ja kamojeni kanssa, kun tämä on niin rankka harrastus. Lähdinhän minä sitten kuitenkin...

NUIJASOTA
... Nuijasota -tapahtumaan heinäkuussa, jossa vietin kaksi viimeistä lomaviikkoani. Sain Tildeltä kuulla, että hänkin on tulossa ja olin aivan innoissani. On aina mukavaa kun saadaan ulkomaalaisia ja uusia kasvoja meidän tapahtumiimme. Ja tiedossa oli viikko kielikylpyä, mutta tulisiko se ruotsiksi vai englanniksi, siitä en ollut vielä varma. =)

Torstai-iltana lähdin jo leiripaikalle, kun sain porukkani viemään minut sinne peräkärryn kanssa. Nimittäin, nyt otin aivan kaiken mahdollisen mukaan. Ajattelin, että voin tehdä mitä sattuu huvittamaan: ruokia, villamekkojani, paronin tunikaa, lettejä, kirjailua jne... Ruokia sain toki tehdä ja suunnitella, sillä kahden hengen ruokakunnasta tuli kolmen, sitten neljän ja lopulta kuuden hengen ruokakunta. Välillä se suijui kuin tanssi, mutta välillä se meinasi olla vähän nilkkoihin potkimista. Siitä huolimatta ei päästy laihtumaan. =) Kiitos mukana olleille! Enhän minä sitten paljoakaan käsitöitä tehnyt. Magnusille leikkasin paidan, kaavoitin housut toisia housuja apuna käyttäen, pidin vasemmalla kädellä huolta tekstiilityöpajastamme sekä leikkasin ja aloin ompelemaan Paronille tunikaa, minkä ompelussa Tilde intoutui auttamaan.

Tälläkin reissulla minulla oli uusi telttakaveri, jonka kanssa asuminen sujui mukavasti. Itse olen tavaramääräni kanssa nopea tyttö levittäytymään ympäriinsä. Nyt kuitenkin olin ottanut mukaani tavallisen teltan keskiaikatelttani lisäksi ja säilytimme tässä tavallisessa teltassani kaikkea ei-keskiaikaista, kuten matkalaukkua, vaatteita, myyntituotteita ja jouhiani. =) Tulen ehkä joskus toteuttamaan tämän uudelleen, ellen sitten hommaa isompaa telttaa. Jotenkin pidän siitä, että tavaroille on omat paikkansa, eikä minun tarvitse etsiä niitä mistään isosta arkusta tuntia ja siksi on kivempaa levittää ne. Hunnut roikkuivat teltaa kiertävällä narulla, sisäpuolella, kuten esiliinat, nauhat, ja muut tarvikkeet. Vaatteet roikkuivat henkareissa teltan seinustalla ja koreihin oli piilotettu käsitöitä sekä muita tarpeellisia tarvikkeita kuten meikkipussi, jossa siis oli pesutarvikkeeni ja ripsiväri sekä hiuslakka. =)

Leiri sujui kohtuullisesti vaikka kärsinkin suuresta epäonnesta ensimmäiset viisi päivää. Minulla jäi kotiin telttani metallikehikko, mikä minun piti käydä hakemassa kotoa, sain jalkaani syvän palohaavan koiran fleksistä jo tulotorstaina, mikä reissussa tietenkin märki ja tulehtui. Sain steariinia hiuksiini ja tunikani selkään teltan katossa olleesta lyhdystä, johon muutenkin löin päätäni ainakin 8 kertaa. Ampiainenkin pisti minua varpaaseen laittaessani kenkääni jalkaan ja kolme tuoliani rikkoontui, yksikään ei ollut minun allani. Sekä kaikenlaista muuta, meinasi tulla epäusko, mutta Tilden ansiosta hieman noiduttiin ja kutsuttiin onni takaisin luokseni ja sen jälkeen elämä taas hymyili. =) Tilden kanssa meni mainiosti, jopa niin, että ihan tuli häntä ikävä, kun erosimme. Sanoimmekin, että olisi ollut mahdollista, että kyllästyisimme toisiimme jo kahdessa päivässä, mutta näin ei käynyt "siskoni" kanssa. Vetinen keli tosiaan oli melkein koko leirin ajan, enkä jalkani takia käynyt kuin kerran saunassa, mikä sekin oli virhe, ja talviturkkikin lämmittää vielä yllä.

TURUN KESKIAIKAMARKKINAT JA HOLLOLAN KESKIAIKATAPAHTUMA
Kävin molemmissa tapahtumissa vierailijana ja normivaatteissa. Hieman oli ulkopuolinen olo ja sinällään teki mieli jäädä molempiin leireilemään. Leirimahdollisuus on Hollolassa parempi, koska siellä on oma keskiaikaleirinsä, missä ei ole suuriakaan vaatimuksia. Turusta ostin Medeltidsmodetin kankaita ison kassillisen ja lompakko huusi hoosiannaa. Hollolasta en juurikaan tehnyt ostoksia vaan nautin enemmänkin olemisesta, kiertelystä ja seurustelusta. Keskiaikatapahtumat eivät ole kuitenkaan tänä vuonna vielä osaltani ohitse vaikka kesäloma onkin jo pidetty. Elokuun puolen välin nurkilla on Hämeenlinnan keskiaikamarkkinat, joihin olen menossa leireilemään ja elämään keskiaikaista elämää. Syksyllä on ainakin kaksi SCA:n tapahtumaa, joista toinen on Kekri ja toinen Yliopisto. Kekriin meno on varma, mutta Yliopistoa pitää vielä miettiä. Mutta on tämä keskiaikaharrastus vaan niin ihana, että se tekee tästä ruohontallaajasta hyvinkin onnellisen. =)

Nuijasota 2011 - Cudgel War 2011

Oli jälleen kerran aivan mielettömän ihana tapahtuma. Tänä vuonna saavuinkin omalla vankkurillani paikanpäälle, mikä oli kyllä tupaten täynnä. Olin jopa joutunut kaverini vankkureihin antamaan pöydän ja neljä tuolia, koska ne eivät mahtuneet kuormaani. Sillä näin se tavaramäärä vaan vuodesta toiseen lisääntyy ja nyt oli vasta kolmas Nuijasota-tapahtuma, johon osallistuin.

Aarnimetsän Paronikunnan (www.aarnimetsa.org) mailla jälleen kerran vietettiin Nuijasotaa Inkoon Kavalahdessa heinäkuun toisella viikolla. Asustelin omatekemässä teltassani yksinäni. Olin vuorannut patjani taljoilla ja villavilteillä. Lattialla oli kaksi isoa rottinkiarkkua, joissa säilytin käsitöitäni ja muita tarpeellisia nautintoaineita, kuten alkoholia. Vaatteni olin ripustellut henkareihin naruille, mitkä olin sitonut telttakehikkoni reunoille. Näin pellavaiset ja villaiset vaattet säilyvät mielestäni parhaiten tuon 10 päivän reissun ajan. Lattian olin päällystänyt ensin isolla pressulla, jonka olin piilottanut kankaiden ja taljojen alle. Laskeskelin sen varaan, että jos kuivaan maahan sataa reilusti vettä, että vesi menisi sitten mielummin pressun alta kuin tavaroitteni päältä. Ja kuivana sitä pysyin vaikka parisen kertaa melkoiset vesisateet saimmekin kokea.

Jälleen viikko meni aivan mieletöntä vauhtia. Osallistuin erilaisiin työpajoihin, itsekin vedin nahkakantinen kirja-työpajan, kävin viettämässä päivän keittiössä kokkailemalla lounasta ja päivällistä, nautiskelin erittäin mukavasta seurasta Kertun ja Pietarin katoksen alla monina päivinä ja iltoina, tutustutin ystävätärtäni ja hänen tytärtään harrastukseemme sekä kokkailin lauantain suuriin pitoihin ruokaa kokin apulaisena. Viime vuonna 2010 olin paljon enemmän kuin tänä vuonna, sillä silloin meillä oli niin kuuma ettei jaksanut tehdä juuri mitään. Toki kuuma meillä oli nytkin ja aluspuvussa tuli hilluttua monena päivänä, mutta tällä kertaa kuumuus ei ollut aivan niin uuvuttavaa. Ja koska meninkin sitten paikasta toiseen ja kokkailinkin joka päivä ruokia (paitsi yhtenä) erään toisen harrastajan kanssa, niin loppusaldona olin tuon 10 päivän reissun jälkeen aika uupunut. Siispä otin hyvin ilolla vastaan Espanjaan lähdön Nuijasodan jälkeisenä maanantain. =)

Tässä kuitenkin kuvaa värjäilysaldosta. Itsekseni värjäilin (kiitos eräälle harrastajalle opastuksesta ja materiaalien lainauksesta) kanervasta ja suopursusta lankoja. Minun piti vielä värjätä suopursusta toinenkin erä, mutta väsyneenä purkiessani värjäystarvikkeita onnistuin heittämään väärän liemen ensin pois. Kanervan liemeä en voinut säilyttää, koska olin lisänyt siihen rautavitrilliä ja se olisi hapertanut langat, joten se piti heittää pois. Tulos ei aivan ollut sitä mitä piti, johtuen osittain varmaan siitä, ettei määrät olleet aivan 100%:sti sitä mitä ohjeen mukaan piti olla. Kummankin kuivapaino oli vähemmän mitä ohjeenmukaan piti olla ja lankaa tietenkin enemmän. Ahneutta oli siis ilmassa. Kuitenkaan en mielestäni aivan totaalisen huonoa värjäystulosta saanut, vai mitä olette mieltä? Vasemmalla siis kanerva ja oikealla suopursu. Ohjeet olin poiminut täältä, kiitos Milja Toukolalle! http://personal.inet.fi/yritys/milja.toukola/LuonnostaLuonnollisesti_kasvivarjays_resepteja.htm






Värjäsimme myös indigolla saadaksemme sinisiä lankoja ohjauksessa. Ja saimme mitä ihanimpia. Itse olin varautunut runsaalla lankamäärällä omiin värjäyksiini ja kas, sain myös sitten sinistä enemmän, kun indigo vaan antoi ja antoi ja antoi sinistä väriään senkin jälkeen kun kaikki olivat jo saaneet haluamansa vyyhdit. Tässä omia värjäystuloksiani. Kiitos tästä mahdollisuudesta saada sinisiä lankoja. Ovat aivan ihania!


*********


Once again it just was insanely wonderful event. This year, I travelled with my own carriage to the event place. My carriage was packed full of stuff. I even had to give to my friend's wagon a table and four chairs, because they did not fit in to my load. And like this the amount of goods just increases from year to year, and now it was only the third Cudgel War event, which I attended.

In Aarnimetsä Baron Municipal (www.aarnimetsa.org) lands once again celebrated the Cudgel War event in Inkoo campsite during the second week of July. I lived alone in my tent. I covered my matress with pulleys and wollen blankets. On the floor were two large rattan chest, where I kept my hand works and other necessary stimulants such as alcohol. My clothing was hanging in hangers on a rope which was attached the edges of my tent frames. This way linen and woolen clothes remains the best, in my opinion, during the 10-day trip time. I covered the ground with a big tarpaulin, which I had hidden under the cloth and skins. I have counted that if to the dry land rains a plenty of water, that then water would rather go under than over of my goods. And so I stayed dry, although we experienced a couple of times a considerable rainfalls.

Once again a week just went crazy pace. I participated in various workshops, I kept a leather cover book workshop, I spend a day in the kitchen by coocking a lunch and a dinner, I enjoyed the very nice company in Kerttu's and Pietari's cote on many days and nights, I introduced my friend and her daughter in to a medieval hobby and I helped to cook Saturday's fiest. Last year 2010 I had a lot more free time than this year, because then we had so hot weather that I hadn't the strength to do so much. Sure, we had hot now also, and I spend the days only wearing my under skirt, but this time the heat was not quite so exhausting. Because I went from place to place and spend a few days coocking for everyone and every day (except one) for my self, so after the 10-day trip I was pretty exhausted. So I waited a much to travel to Spain after the departure of the Cudgel War on Monday. =)

Here are the result of my dyeing. By myself (thanks to an enthusiast for the guidance and materials quote)I dyed yarns with a marsh tea and a heather. I was going to do another dyening with the marsh tea stock, but I was tired and I managed to throw off the staining stock. Heather stock I could not keep, because I had added an iron "vitrilli" into the stock and it would perished the yarns, so that I had to throw away. The result was not quite what it should be, probably because partly due to the fact that the amounts were not quite 100% what it was supposed to be according to the instructions. Both the plants dry weight was less what it was supposed to be according the amount of the yarn, which I had too much. So greed was in the air. However, I think I didn't received totally bad dyeing result, or what do you think? So the heather dyed yarn is on the left and on the right is from marsh tea. Instructions I picked up here, thanks to Milja Toukola! http://personal.inet.fi/yritys/milja.toukola/LuonnostaLuonnollisesti_kasvivarjays_resepteja.htm

1. photo and 2. photo

I also dyed with indigo blue yarns on the guidance. And we got the finest yarns. In fact I was prepared for plenty of yarn for my own dyeings and I couldn't use those I also got more blue, indigo. The stock just gave and gave the blue color, even after everyone had already received the desired coils of theirs. These are my dyening results. Thank you for this opportunity to get the blue yarns. These are just wonderful!

Keramiikkatöitä

Tavoitteenani oli tehdä ruukku, jossa voisin säilyttää vettä keskiaikatelttani kupeessa. Saimme kurssillemme ihanaa mustaa savea, jonka rakenne oli erittäin ihana. Tein ruukun makkaratekniikalla ja kerrokset vain tulivat aivan itsekseen. Tein ruukun siis noin kuudessa tunnissa. Ruukun sisällä on ruskealasite, jotta ruukku ei vuotaisi kun seula, koska mustasavi on erittäin huokoinen materiaali. Ulkopuolelle kaiversin eräästä 1100-luvun laatasta löytämäni kuvion. Käytän kuviointia myös laatoissa, joten olen tekemässä kurssillani, mutta jatkan laattojen parissa vasta syksyllä. Valitettavasti ruukkuni ei tule pitämään vettä huokoisen materiaalinsa vuoksi, mutta ei se mitään. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen työhöni. Ruukun korkeus on noin 27cm. / My goal was to make a pot where I could keep water beside my medieval tent. We got to our pottery course a wonderful black clay, which texture was very lovely. I made a pot with a sausage technique and layers just came all by itself. So I made this pot about in six hours. Jar inside have a brown glaze for that pot wouldn't leak like a sieve, because the black clay is very porous material. Outside I carved a pattern from a 1100's tile where I find a pattern. I also use the pattern in a tiles, which I'm makeing in my course, but I will continue working with them at the autumn. Unfortunately my pot probably will not hold water because of a porous material, but it does not matter. However, I am very pleased with my work. The height of the pot is about 27cm.




Erään kerran dreijatessani sain aika paljon jätettä aikaiseksi. Aloin sommitella nauhamaisia saviliuskoja kasaksi ja silloin keksin idean lohikäärmeestä. Siipiä ja lohikäärmeenpäätä, mikä kyllä näyttää suden ja lohikäärmeen sekoitukselta, otin lisää savea. Mutta joskus aivan sekopäinen luovuus ei ole huono vaihtoehto. Punaisuus muuten pronssisessa työssä johtuu kuvaajan vaaleanpunaisen paidan hohteesta. Ja pahoitteluni, mutta Blogspot kääntää koko ajan lohikäärmeen sivuttain. / On one occasion when I was useing potter's wheel I got a plenty of waste. I began to compose with the ribbon of clays to a heap and then I figured out the idea of the dragon. For wings and the dragon's head, which yes seems to be a mix of a wolf and a dragon, I took more clay. But sometimes just insane creativity is not a bad option. Redness of the otherwise bronze work is a photographers pink shirt glow. And apologies, but Blogspot translates the dragon sideways.




Vihreä kulho on tehty dreijaamalla. Savi ei aivan ollut keskitetty hyvin, mutta valmiista tuotteesta ei huomaa enää vinoutta. Kävin myös raku-kurssilla, josta sain aikaiseksi tuon punertavan maljakon. Kiitos saamistani kehuista opettajalta sen suhteen, että se on kuin malliesimerkki siitä mitä raku-savityöt voivat olla. Ja olen myös erittäin iloinen maljakon onnistuneesta muodosta. Maljakko ei valitettavasti pidä vettä myöskään, mutta rakusavi lasitteet ovat myrkyllisiä melkopitkälti, joten raku-savesta pääasiassa kannattaakin tehdä hienoja koriste-esineitä, eikä unelmoida japanilaisesta-sake-astiastosta. Tässä rakusavesta lisää infoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Raku_ware . / Green bowl is made ​​with the potter's wheel. Clay was not quite well centred, but from the finished product you don't notice anymore it's skewed. I also went to raku-course, where I have made that reddish vase. Thanks for the praise from the teacher that it is like a textbook example of what raku clay work can be. And I'm also very pleased of the form of a vase. Vase unfortunately not hold water either, but raku clay glazes are toxic pretty much, so from raku clay mainly you can make great decorative items, and you can forget the dream of the Japanese-sake-dishes. From Raku clay more info here: http://en.wikipedia.org/wiki/Raku_ware.

Käsillä luotua / Made by hands

Olen luvannut niin monesti tänne laitella kuvia siitä mitä olen tehnyt. Ja nyt on aika lunastaa tuo lupaus. / I have promised so many times to put photos in here what I have been made. And now it is a time to redeem that promise.



Kävin viime talvena tekemässä suutari Sepon pajassa itselleni karjalanpiirakka-tossut, kuten minä niitä kutsun. Aluksi kenkiin laitettiin säärten ympärille asti ulottuvat nauhat, mutta valitettavasti ne eivät toimineet minun sääressäni. Joten tyydyn sitomaan nauhat vain nilkkani ympärille. Samassa kuvassa on ensimmäiset keskiaikaiset sukkani. Sukat ovat tehty neulakinnas-tekniikalla suomenlampaan villasta. Villan sain lahjoituksena äitini ystävältä, jonka äiti oli ne aikoinaan kehrännyt. Nyt sukkia on pidetty jo niin paljon, että ovat jo hieman huovuttuneet. =D Mutta ovat aivan ihanat käyttää. / I went last winter to a cobbler shop, Seppo’s, to make for myself Karelia pie’s -flops, as I call them. At first to shoes were put long leather laces around the legs, but unfortunately they did not work on my legs. So I will just tie ribbons around my ankle. In the same picture is my first medieval socks. Socks are made with nalbinding technique from wool of the Finnish sheep. The wool I got from my mom a gift from her friend whose mother was spun that wool at her time. Now the socks have been worn so much already, that those are already a little bit felted. = D But those are absolutely wonderful to use.



Sitten tein pyynnöstä uuden matsitunikan harrastajakaverilleni. Hassuinta tunikassa oli se, että eräs skotlantilaisen pariskunnan vaimo oli tehnyt miehelleen lähes samanlaisen. Tämä hauska sattuma havaittiin kesällä Nuijasodassa. Itse sain idean malliin ja väritykseen eräästä Landsknechtien Waffenrockista, jollaista ko. matsaaja itselleen haluaisi. / Then I made from a request a fighting tunic to my SCA friend. The funniest was in that tunic that one wife of the Scottish couple had made to her husband almost identical tunic. This funny coincidence was observed in the summer in the Cudgel War- event. I got the idea to a design and coloring from the Landsknecht Waffenrock which the fighter himselves would want.



Sitten eräs sukulaisnainen innostui ehdotuksestani, että tekisin hänelle puvun. Sovimme, että teen hänelle helvetinikkunamekon, jonka alle teen alusmekon. No, samaan inspiraatioon syntyi hänelle pussukka ja vyö samoista kankaista. Sitten tietenkin hän tarvitsi päähineet. Loin hänelle pyhä birgitta-myssyn (kuvan mikä inspiroitti minua löydätte täältä: http://pistoksissa.files.wordpress.com/2008/08/sarja-pienempi.jpg) sekä hunnun siihen päälle. Hänen tyylinsä on siis 1350-luvulta. / Then my lady of my family got inspired from my suggestion that I would dress her up. We agree that I will make to her a surcoat dress (also “window to hell”-dress) and a underdress. Well, with the same inspiration I made a purse and a belt from the same fabrics to her. Then of course she needed a headgear. I created for her Saint Birgitta coif (picture wich inspired me you can find from here: http://pistoksissa.files.wordpress.com/2008/08/sarja-pienempi.jpg) and veil to cover it. Her style is, therefore, in 1350's.



Eräänä sunnuntaina tuli aherrettua melkoinen läjä riimukirjaimia koivupuuhun. Sain porukoilta koivupuun oksia, joista sahattiin sirkkelillä ohuet palat, sitten ne hiottiin ja sitten poltin juottokolvilla niihin kuviot. Ei ollut kyllä mikään nopea ja helppo homma. / One Sunday I grind quite a bunch of runes from a apple tree. I got a crowd of apple tree branches, which were sawn thin circular cuts with saw, then they are grinded with a sand paper and then I torched them irons patterns with soldering iron. That wasn’t any quick and easy job.



Ja lopuksi tässä on kuva ensimmäisestä sorvaamastani kulhosta. Hieman on paksuutta pohjassa, mutta ei se haittaa. Kulho on tehty koivusta. Sahasin koivulaudan paloiksi ja tein siitä liimapuulevyä. Levyt liimasin yhteen saadakseni kuution, josta sitten sorvasin tämän kulhon. Kulho olisi pitänyt tehdä kokonaisesta puusta, mutta minulla ei ollut sellaista saatavilla valitettavasti. / And finally, here is a picture of my first bowl made with turning. There is a bit of thickness at the bottom, but it does not matter. Bowl is made of birch. I sawed birch board into a pieces and made it glued board. I glued boards together to get the cube, which I was then turning this bowl. The bowl should have made an one peace of tree, but I did not have any available, unfortunately.

Hollolan keskiaikamarkkinat 2010

Tuossa tapahtumassa tuli täyteen kaksi vuotta siitä, kun löysin tämän harrastukseni. Tunne oli kyllä hyvin nostalginen. Markkinat olivat jälleen ihanat. Pystytin sinne oman keskiaikatelttani, jonka sain valmiiksi tuonne Nuijasotaan. Huomasinkin, että Hollolan markkinoilta olin ottanut kuvan teltastani, mutta täytyy sanoa, että pieniä mittavirheitä teltassani on. Tässä kuvassa ne korostuvat, vaikka toki teltta ei kuvassa ole asetettu aivan 100%:sti kehikkonsa päälle.



Perjantai-ilta sujui oman teltan laitossa sekä kierrättäessä sukulaisia keskiaikamarkkinoilla. Lauantaina heräsin ajoissa, koska odotin paikalle morsianta ja polttariporukkaa. Ystäväni oli siis menossa naimisiin myöhemmin kesällä ja yksi osio polttaripäivästä oli keskiaikailua. Olin saanut lainaksi sinisen aluspuvun toiselta harrastajalta, lainasin oman viittani ja vyöni morsiammelle. Hänestä tuli todella suomi-neitomainen ilmestys ja kaunis sellainen. Vietimme päivää syöden makoisia eväitä Yrmeän ämmän kievarissa. Morsian takoi itselleen haarukan Manalanpajan poikien avustuksella (Kiitos heille!).

Hän heitti myös kirvestä, kävi ennustajalla ja kävi tyhjentämässä viikinkilaiva Sotkan pohjaa vedestä pilssipumpulla. Päivän keskiaikamarkkinoilla kruunasi turnajaisten seuraaminen. Sunnuntaina vietin päivää taas sukulaisten sekä kummityttöni ja hänen perheensä kanssa kierrellen heidän kanssaan markkinoita, ennen kuin markkinat sulkeutuivat. Sitten alkoikin kova urakka teltan kasaamisessa ja purkamisessa, sillä lämpötila oli muuttunut erittäin kuumaksi ja paahtavaksi. Kaksi ensimmäistä päivää siis sateli ja oli viileää.



Tapahtuma oli erittäin ihana ja pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin, sekä sain viettää mukavia hetkiä tuttujen kanssa. En voi muuta kuin suositella tapahtumaa kaikille ja kiittää järjestäjiä taas hienosta työstä. Tapahtuma on aivan omaa luokkaansa: intiimi ja todellakin keskiaikahenkinen. =)

Lontoo kutsuu - London is calling

Sunnuntaina keskiaikaseuramme tapaamisessa eräs jäsenistämme aloitti keskustelun tulevista kruunajaisista uudelleen. Edellisenäkin viikendinä hän puhui asiasta, mutta pistin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kun ajattelin ettei minulla ole varaa kuitenkaan. Nyt hän puhui noin 90 euron hintaisesta lennosta ja aloin höristelemään korviani. Sillä juuri muutamaa päivää aiemmin olin tsekkassut, että S-Pankkini tilille on hieman kertynyt rahaa, jolla voisin pienen reissunpoikasen tehdä. Olin kyllä harkinnut Lissabonia, koska kummitätini tytär opiskelee siellä, mutta nyt veti sitten Lontoo huomioni kokonaan puolelleen.

8.-10.1.2010 on Southamptonin läheisyydessä kahdettoista kruunajaiset Drachenwaldin valtakunnassa. http://www.drachenwald.sca.org/ on linkkiä valtakunnan sivuille. Koska olen mielestäni ansainnut pienen reissun ulkomaille aloin suunnitella asiaa eilen illalla kauhealla tohinalla. Etsiskelin hintoja lennoille ja autojen vuokraamishintoja jne, jopa kartalta kaivoin paikankin, missä kruunajaiset ovat. Olin niin täpinöissäni, että tänään päätin soittaa tälle koko sekoamiseni aikaansaaneelle henkilölle. Hän kertoi, että 4 ihmistä oli häneen ollut jo yhteydessä, kun oli Aarnimetsässä asiaa alkanut ehdottelemaan. Olisihan hienoa, että saatais mukavasti porukkaa, vaikka se 2 autollista. Nimittäin nyt kiinnostuneita lähtijöitä on 6 tai 7, kun soitin ystävällenikin ja aloin häntä houkuttelemaan mukaan. Sitten iski paniikki, että lento tarvitsee varata, että varmasti sen saan. Samoin murehdin paikkavarausta tapahtumaan, mutta arvoisa paronittaremme tai kenties paronimme olikin jo reippaasti varannut tapahtumaan 4 paikkaa. Nyt minun tarvitsee enää vain runoilla tapahtumajärjestelijälle tietoni.

Niimpä illalla puutöistä kotiin saavuttuani aloin varata itselleni lentoa. Ja onnistuinkin siinä pienen takkuamisen jälkeen. Nimittäin mokkula taas vähän hidasteli ja pari kertaa paiskas minut ohjelma ulos nettivarauksesta. Nyt voin kohta alkaa sairastua matkakuumeseen, sillä sehän on varmaa. Sekä alkaa murehtimaan kaikkea mahdollista. Kuten: miten ihmeessä mä ees ymmärrän mitä ne siellä puhuu? Kääk! Viimeksikin Investituuran hovissa olin välillä niiin pihalla vaikka mielestäni englantia ihan hyvin ymmärränkin. On vaan niin paljon uutta sanastoa minulle.

Mä olen lähdössä LONTOOSEEN! =)

*****

Last Sunday in our SCA-meeting one of the member's started conversation again about the becoming Coronation. Last weekend he also talked about the matter but I didn’t listen because I was sure that I cannot afford it. Now he talked about the cost of the flight, about 90 euros, and I started to listen. Because only few days ago I was checked that I have money in my S-Bank account, and the money I could use to travelling. I already was thinking Lisbon where my godmothers daughter studies but now London took my whole attention.

8-10.1.2009 near Southampton is the 12th Night Coronation –event in Drachenwald kingdom. http://www.drachenwald.sca.org/ is link to kingdoms page. I think I have earned little trip to abroad so I started to planning it last night with big passion. I was searching prices to flights and car’s and so on. Even I searched the action place from the map. I was so excited that today I decided to call this person who blame it is that I am so messed up (in good way). He told me, that 4 people was contacted him already in Aarnimetsa after he was started to propose this matter. It would be great that we would have conveniently group with us for example amount of people for 2 cars. You see that now there is 6 or 7 people who are interested of travelling. One of those is my friend who I started to tempt to join in. Then the panic started that I have to book my flight that I at least get it. Also I was worried about the event booking but our honourable baroness or maybe our baron was already booked 4 places to event. Now I only have to “make a story” of my information to the event steward.

So in this evening after I came home from my carpentry hobby I started to book my flight. And I was succeeding with it after little problems of my internet connection. I was thrown out few times from booking because of my slow connection. Now I can start to be nervous about the journey because I am so excited about the travelling. And I can also to start to have a panicking about everything like “how in earth I even understand anything what they say in there?” Help! Because last time in Investiture court I was so ooooout though I think I speak English quite good and understand also. But there is just so much new vocabulary to me.

But I am going to go to LONDON! =)

Käsityöllistä eloa

Eilen illalla taas euran aluspuvun (luonnonvalkoinen kangas) sai uusia pistoja saumaansa. Tuntui mukavalta tehdä vaatetta, jonka on kokonaan ommellut itse käsin. En oikeasti voinut kuvitellakaan, että moinen käsinompelu voisi tuottaa moista tyydytyksen tunnetta. Kuitenkin se, että näkee oman kätensä tuloksen ja sen, että vaikka vaate valmistuu hitaasti, mutta se valmistuu kuitenkin.

Parit tilaustyötkin odottavat vielä valmistumista. Nauha pitäisi saada nuolikotelon kylkeen valmiiksi ystävälleni, toiselle ystävälleni pitäisi saada 1340-luvun puku valmiiksi ja kolmannelle henkilölle pitäisi saada pampulahuivi kudottua. Toki voipi tulevaisuus tuoda vielä muitakin tilaustöitä eteen, mutta odottelen niitä innolla. Käsityöt on jotenkin vaan niin ihanan rentouttavia. Tänä iltana pienestä flunssastani huolimatta tarvitsee lähteä käymään savitöissä, ekaa kertaa tänä syksynä. Koetan heti saada dreijan otettua haltuuni, jotta voisin pyöräyttää parit kupposet aikaiseksi. Silläkin saralla muuten odottaa tilaustöitä: maustesarvia, kolmikorvainen juomatuoppi sekä viikinkiaikainen iso kannu. Itselleni koetan nyt ekaksi sen puurokulhon kuitenkin vääntää. Ehtii kuivumaan sitten seuraavalle kerralle, jolloin veistelen pohjan ja vien tuotteet polttoon. Tuolloin ehkäpä vääntelen sitten maustesarvia urakalla, koska pitää laskea sen varaan, että vietän välissä yhden viikon opiskelun takia muualla, niin en voi aloitella mitään suuria projekteja, etteivät ne kuivuisi sillä välin käsiin.

Tiedättekö, että elämä on sitten oikeasti niin ihanaa?!?!?! =D

Annanpäivät XV aiheuttaa mietteitä...

Käskymäistä kutsua sateli Annanpäiville Poukkalaisten järjestämään tapahtumaan Investi-viikendinä. Ja kyllähän minä sen olen ajat sitten jo kalenteriini laittanut, että tartteis ilman muuta mukaan päästä. Ainoana esteenä sitten voi olla vaan työt, mutta katsotaan nyt, miten asioitten sumpliminen aina onnistuu. Mieli kuitenkin jo suunnittelee ja miettii asioita, että mitä sinne sitten pitäisi ottaa mukaan. Ja etenkin, että mitä pitäisi sinne reissuun tehdä. On siis taas uusi tavoite elämässä johon uhrata aikaa ja energiaa. Mikäs sen mukavampaa?! =)

Mitäpä sitten talvea varten olen ajatellut tekeväni? Pitkävartiset villasukat tartteis ainakin, on ne sitten neulakinnastekniikalla tai ihan kankaasta tehdyt, ei niin väliä, kunhan sääret pysyisivät lämpöisenä. Jotain villamekkoa tartteis ehkä saada aikaan, kenties jonkinlaista nuttuakin, kenkäpolitiikkakin on hakusessa huopikkaat ehkäpä pitää ostella, viittapolitiikkakin on vielä vähän vaiheessa. Karvalakki multa jo löytyy, mutta sen alle tarvitsee olla jonkinlainen huntu/päähine varmasti. Tärkeimpänä ongelmana on myös kaulan pitäminen lämpöisenä. Tarvitsee ehkäpä nyt sitten hankkia semmoinen ketunturkis kaulaa kiertämään ettei viima tee tepposiaan ja etten tulisi taas kipeäksi keskiaikareissun jälkeen. Siitä ei saa tulla tapaa! Kukapa nyt kipeänä tahtoisi olla?! Korupolitiikkaankin tarvitsee alkaa kiinnittää huomiota, muikkarin mekko on paria korua vajaa. Monista vaatteista puuttuu lautanauhakoristeet tai kirjailut. Ja isompi keitto tai puurokulhokin tarvitsee väkästellä. Mitäköhän vielä? Varmasti taas kohta aivot uusia ideoita raksuttaa, mutta nyt taidan mennä seikkailemaan keskustaan, koska tältä flunssaiselta naiselta on dropit loppu ja tähän tautiin on saatava loppu! =)

Kallisarvoiseni - My Precious

Tässä tämä kuva minkä lupasi laittaa Ilkan ja Henrikuksen tekemästä veitsestä. Verta, kyyneliä ja tunnetta vuodatettiin. =) - Here is the photo which I promised to show from the knife witch was made by Ilkka and Henrikus. Blood, tears and passion was bleeded! =)

Olisi niin paljon tehtävää... - There would be so much to do…

Nuijasodan vierotusoireet eivät meinaa millään mennä ohitse. Asiaa ei todellakaan auta lukuisat Kaari Utrion romaanit joita olen lukenut. Yöunissa vilisee vaatteiden ompelua, ritareita, neitoja ja muita keskiaikaisia ihmisiä. Aamulla tai päiväunien jälkeen olen kuin väärään maailmaan herännyt. Toki myönnän, että nautin tämän päivän olemassa olevista asioista. Juoksevasta vedestä, vesivessasta, astianpesukoneesta, asfalttiteistä jne. Helpottaa kummasti elämää ja antaa mahdollisuuden keskittyä harrastuksiin töiden jälkeen.

Odotan kyllä niin, että saan tehtyä taas jotain harrastukseeni liittyvää ja kunnolla, kunhan selviän flunssastani. Eilen kalliolla istuksiessani koetin tehdä hieman neulakinnassukkaani, mutta en jaksanut tehdä kuin kaksi riviä. Illalla sohvalla makasin uupuneena ja katsoin Varjojen Valtakunta -elokuvan. Vähän oli hyvä! Nautin! Toissa iltana sain valmiiksi toisen nyörin Elsalle, jonka hän minulta tilasi. Nyt on investituuraan valmiina hänelle vihreä ja punainen nyöri. Itselleni olen tehnyt nyt tähän mennessä sinisen ja ruskean nyörin. Seuraavaksi minun pitää jatkaa Beatalle aloittamaani nauhaa, jotta hän saa sen kiinnittää nuolikotelonsa reunaan koristeeksi. Mutta sitten olisi kiire jo aloittaa tekemään asuja. Syyskuussa voi olla erittäin viileää ja ulkonakin tarvitsisi olla. Ja Investituurahan on syyskuussa.

Olen miettinyt pääni puhki, että mitä sinne tekisin vaatteiksi. Mutta linnanneidon puku, villainen Euran aluspuku, huivi ja nuo sukat sinne on ainakin saatava valmiiksi. Ehkäpä myös uusi vaippahame. Olen koettanut houkutella ystävääni lähtemään mukaan tapahtumaan, mutten nyt vielä tiedä lähteekö hän mukaan ja pitäisikö minun lainata hänelle vaatteitani. Olisi tietenkin kiva, jos hän olisi ahkera ja saisi tehtyä itselleen omat vaatteet, niin minulle ei sitten tulisi niin kiire tehdä toista vaippahametta. Ja kolmaskin ystävä olisi (Beatahan on jo lähdössä) olisi mukava houkutella mukaan. Onhan hänen melkein valmis helvetinikkunamekko tuolla naulakossani roikkumassa. =) Hän toki tarvitsisi myös jotain muuta kuin juhlamekon ylleen koko viikonlopuksi. Ai, ai, ai. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Kumpa vain tämä ikävä flunssa menisi jo ohitse.

***

The withdrawal symptoms just don’t pass in anyhow. It doesn’t help the matter by reading many “Kaari Utrio” novels. In my night dreams are filled sowing clothes, knights, ladies and many other medieval persons and happenings. On the morning or after the day dreaming I feel that I have waked up to wrong time. Though I have to commit, that I really enjoy of living this period. Running water, water toilet, dishwasher, asphalt roads and so on. Those really help the living and gives ability to focus in your hobbies after work.

I am really waiting, that I can do something in my hobby, after I get rid of this my flu. Yesterday, sitting in a cliff, I tried to do a little bit my naalbinding sock, but I could do only two rows. In the evening I laid as exhausted on my sofa and I watched movie called “Underworld”. It was good! I enjoyed! The other night I finished the string, which Elsa ordered from me. Now to Baronial Investiture I have ready two her two strings, green and red. I have made to my self so far the blue and brown strings. Next I have to continue a band to Beata so that she can attach the band in to a edge of her arrow case as a decorative. But then I have to hurry to start to make my clothes. In September can be very cool and I should be able to be also outside. And the Investiture is on September.

I have thinking through my head that what I would make to wear. But “women’s bliaut”, woollen Eura’s under dress, scarf and those socks I have to make ready to Investiture. Maybe also a new wrap dress like in Eura’s dress. I have tried to temp my friend to come along in to that happening, but I am not sure yet does she come and should I borrow some of my clothes to her. It would be nice if she would be energetic and made her own clothes so I wouldn’t have so rush to make other wrap dress for me. And my third friend (the one, Beata, is already coming) would also be nice to get along. She has an almost ready surcoat dress hanging on my coat rack. =) She also would need something else to worn than the party dress to whole weekend. Oh, oh, oh. We are living interesting times. I just wish this unpleasant flu would pass by already.

Nuijasota - Cudgel War

The time of my life! I have never experienced anything like that and I fallen in love. I thought that I just would enjoy of to being in nature but no. I got new friends, thank you Poukka’s and Torna’s people! I spend enjoyable mornings on sauna porch. I had really good food, thank you Eva and Uffe. And I got milk less food also. ;-D And thank you all whom made my days, nights and mornings really enjoyable, funny and warms in Cudgel war! You know whom you are. ;-D And thank you Knight Rian, Lord Torrkil, Lady Estrid and Lord Geiri for our conversations! =) And thank you for landsknecht’s porn pants. LOL!

The ten days trip to Kavalahti just went too fast by. In the end of the happening we were talking with girls that this event should last two weeks and not 10 days. Then we would have time to do other things than run from place to place. Sometimes I wondered that without clock or phones alarm I wouldn’t be nowhere at time. Because we had certain time schedule in there and if you are living in middle age you just do what you do or have to do. Like I had to make a hood for me, because of the cold weather, in two days.

And sleeping after really late party night and morning was important and it wouldn’t work out without the phone. There were probably all the nights that I didn’t get to bed earlier than 2 a.m. I just couldn’t leave in middle of the conversations or amusement. Few mornings I woke up 11 a.m because I went to bed 6 a.m. This last morning of the event I woke up 9 a.m. though I went to bed 6 am. But the fault was a beautiful morning, too nice company and interesting conversations. Maybe there were also some reason of that it was a last night. But seeing the sunrise, seeing the golden sparkling in shivering, green leafs and in the hay I just couldn’t miss that. And one image has printed in to my eyes. The the sun golded everything like our beautiful nature and the person who were walking a way from me in that morning sun. Like in old western movies where man rides to sunset we could compare that.

If some one is thinking that the practising middle age is like something role play, it is not just so. All the people whom I met and spend time with were really genuine under their clothes. They were not acting anyhow and gave a chance to let me know them. Though I found a few persons also from there, whom thinks that they are something better than many other of us. But it is a same situation in everyplace, you just doesn’t cope with everyone. I just hope that these people should start to think that how many new people they learn to know in every Cudgel war or are they just those persons whom I saw in groups where you couldn’t get in?!

There mornings started in by breakfast. Then we had to chance to participate in some courses if we wanted. The lunch, as I call it, was on 2 p.m. and after that we had those courses again. Few days we had also chance to see boys fighting’s in Cudgel war and in tournaments. And I have to say that I was really impressed. I had always thought it is some kind of little playing. But I was soooo wrong. They wore a really heavy gears to protect them and they fought few hours under the warm sun. And I saw injured bodies on the evenings and the men were really exhausted after every fight. Today I heard that some of the men had lost in other tournaments their tooth’s. So it is not really a light and safe hobby.

But it is certain that in next year, if nothing happens, I am so going to there. Now I just have to start to make a new dress for me to Investituura which is in September. Then we will have a new baroness and baron. I have to make a lot of tissues for that event because I am really sure that I will cry. There are the others farewell and the others coming. And I am sure that there is lot of emotions on the air. And I really wait that I can see these people from Cudgel war again in there!

And keep your fingers crossed that I don’t get the stomach flu. It started to harvest our participants but luckily it is a easy bug and only 5 from 100 got it in those 10 days.

Oh! I almost forgot. Thank you Ilkka and Henriikkus Pöksyläinen from the knife!!! It has been made in passion and in the beach of Kavalahti. Maybe that was the first time ever that anyone made knife on that place. So boys made history! And I have to say that I love that knife. A picture from it is coming also in the future. =) Those men a really openhearted and honest ones. And we had fun! Greetings to Ismo and to Ladies too! ;-D

Tuli pyllyn alla

Käväsimpä tuossa Neulakko blogissa ja totesin iskevän paniikin. Voi suolisolmu sentään kuinka paljon mulla on viel tekemistä, että pääsen messiin tuonne Nuijasotaan. Laskeskelin tässä, että mitä pitäisi vielä tehdä ennen lähtöä:
- huppu
- vaippahame
- aluspuku x 2 (toisessa ompelen saumanvaroja)
- päällyspuku (1340-ajanjaksoon)
- tossut (nahasta leikkaus ja suutarille ompeluun vienti)
- huntu
- pussukoita
- pyyhe
- muikkariin korut
- essu
- juomasarven vahaus
... tässä pakolliset ja sit ne mitä muuta olis kiva saada mukaan:
- pellava- ja villakangassukkia
- neulakinnas sukat vaille kantapäitä (saisin jotain lämmintä siellä jalkaan)
- vaippahame nro 2
- aluspuku nro 4
- alushousut (ne lahkeelliset)
- essuja
- huntu nro 3
... ja ties mitä. Ei pysy edes ajatukset ees mukana enää, mitä kaikkee on kesken. Neulan on siis pakko suihkia vauhdilla myös Nuijasodassa koko ajan. Saapi nähdä vain joutuuko tämä nainen lähtemään reissuun ilman saumanvarojen päärmäystä.

Sitä en ees tiedä, että millä kamat saan Inkooseen. Kyyti asia on vielä epäselvä. Toivottavasti junaa ei tartteis mun käyttää, koska kamaa tommosseen reissuun tulee olemaan AIVAN liikaa yleisillä matkustamiseen.

Emännänveitsenkin tahdoin itse mennä valmistamaan, mutta sekin meni sitten reisille. Ei ole ystäväni muistanut pirautella sepälle, johon hänellä on suhteita. Mun tarttee tuo reissu sitten vaan tulla toimeen pikkuisella lapinpuukollani ja pikkiriikkisellä emännänveittellä.

Palaan takaisin katsomaan televisiota ja ompelemaan toiseen aluspukuuni saumanvaroja päärmäten. Onneksi se on aikas helppoa ja nopeaa. Tätä aluspukua ei vaan pidetä muikkarin (muinaispuku) kanssa, että tarttee sitten pakosti vääntää se toinenkin ennen perjantain reissua. Saankohan mä nukuttuu tänä yönä, kun murehdin näitä asioita?

Pronssilankaa ja elämää

Kirjoitettu 26.9.2009. Muokattu 5.5.2014. 

Heräsin aamulla siihen, että postia lätkähti aikamoinen määrä luukusta lattialle. Tuumasin, että nyt tais tulla Vaskikäärmeen posti. Eikun sängystä ylös ja tonkimaan postikasaa. Jep! Mä sain tilaamani langan, vihdoin. Odottajan aika tuntuu aina pitkältä etenkin kun odotin pakettia jo viime viikonloppupuolella ilmestyväksi. Mut nyt pääsen tekemään pronssilangasta itselleni papuripuksia muinaispukuun. Sekä pronssispiraaleita samanpuvun esiliinaan. Siinäpä mulla sitten onkin "ompelemista". Tästä linkistä voitte käydä katsomassa minkälaista olisi tarkoitus tehdä http://artos.pp.fi/heinola-seura/kuvat_4/muinaispuku_karjala524x700.jpg . Tulen kuitenkin kuvassa olevan liivihameen tekemään vaippamekkona. Samoin pieniä muutoksia varmasti tulee sinne ja tänne sekä omalla tavallani tehtynä. Esim. kankaat ovat erit, jne. Mutta tuskanhiki tulee varmasti virtaamaan spiraaleita ommellessani essun helmaan. Mutta odotan sitä innolla samoin kuin keskiviikkoa.

Mut koska eilen siivoukset jäi auringonoton ja netissä seikkailemisen takia väliin. Niin aloitan nyt ennen kuin kämppä on taas kuin sauna. Vapaapäivänä nämäkin hommat tarttee tehdä. Sitten voin alkaa langasta tehdä spiraalia, hieman sahailla sitä... ja illalla jatkaa kenties sukkieni kinnasneulalla neulomista. Kohta saan tehdä toiseen kantapään lenkin. Mukavaa tämä elämä!

Pukupalkinto

Kirjoitettu kesällä 2009, muokattu nyt, joten tallentui uusimmaksi. 

Tuli sitten voitto kotiin jaettuna ykkössijana ystäväni Beatan ja hänen poikansa kanssa. Olimme pukeutuneet keskiaika-asuihimme lähtiessämme seikkailemaan Keravan vanhan ajan markkinoille. Itselläni oli yllä 1100-luvulle sijoittuva linnanneitopukuni sekä viittani. Beatalla oli suurinpiirtein samaan ajanjaksoon sijoittuva viikinkivaikutteinen helvetinikkunamekkonsa. Samoin Beatan poika Knut oli pukeutunut samaan tyyliin. Olimme varmasti upea ilmestys, vaikka itse sanonkin. =D Kiitoksia ja kehuja saimme paljon. Ensimmäinen kommentti oli englanniksi tapahtunut äidin selvitys lapsilleen meidän asuistamme "ancient Finnish costumes". =) Palkinnoksi saimme hienot rintaruusut jokainen, omani kiinnitin korini ulkoreunaan, kun ei se oikein sopinut asuuni suoraan. Odotan mielenkiinnolla, että mistä löydän ensimmäiset kuvat meidän asuistamme. Meillähän ei ollut kameraa mukana tuolla reissussa.

Illalla siivosin akvaariooni, joten en sitten ehtinyt ommella isommin keskiaika-juttuja. Hieman sivusaumaa taas sain valmiiksi pyhiinvaelluslaukkuuni. Teen sen samasta villakankaasta kuin viittanikin on. Muodon revin ihan hatusta, kun en ole yhtään muistini mukaan kenelläkään nähnyt ja Beata vaan kertoi muodon. Nyt sitten on vasta 2,41 metriä tehty käsinommelta tuohon kilometrin kisaan, minkä keskiaikaseurani on julistanut alkaneeksi. Jänskättää kyllä, että kuinkahan ahkera tässä täytyy olla, että nuille hurjimmille ahkeroijille saa laitettua kampoihin. Tuo Hibernaatiopesäkkeenkin "emäntä" on selkeesti liian ahkerana. Mut perästä tullaan sano lapamato. ;-D

Nahasta pussukaksi

Löysin kotoa kaavan pussukkaan, missä pohja on kapea ja terävä, muutoin pohja on hieman pullukka. Tuumin, että nytpä taidan kokeilla tehdä nahasta itselleni pussukkaa, kun en raaskinut Tallinan reissulta Olde Hansasta sellaista ostaa. Isoäitini jäämistöön oli jäännyt oranssia nahkaa ja päätin tehdä siitä koeponnistuksen, koska jos sen värinen nahka menisi hukkaan, niin ei niin harmittaisi niin paljoa kuin noista kalliimmista nahoista pykäistyyn.

Leikkasin kaavat ja käsinompelin nahat kiinni toisiinsa, yliluotellen. Apuna käytin ostamaani nahkaneulaa ja yllättävän hyvin se toimi. Ei tarvinut hampaat irvessä vääntää menemään, pikemminkin harmitti se kun lanka loppu aina kesken, niin hyvä vauhti oli. Langaksi valitsin jotain vahvaa puuvillalankaa, koska halusin, että pussukan tulee kestää painoakin. Siinä sitten reunoja ommellessa mietin, että näinköhän tämä pussukka on edes sen muotoinen mitä haluaisin, kun käännän sen ympäri. Päättäväisesti ompelin kaikki pussukan reunat yhteen. Kääsin työn ja totesin, että ompa ruma. Värikin tuntui loistavan silmiini neonvärin kaltaisesti ja päätin, että tämä on koepussukka. Väkästin siihen kuristusnauhan villaisen paksuista langoistani ja päätin näyttää tekelettäni Beatalle, että mitä mä nyt oikein tän kanssa teen.

Beatan kanssa tuumittiin, että mokkapuoli on niin upea, että sitä voisi käyttää ja jos tekisin nauhat reunaan, ompelisin ne siihen kiinni, tekisin koristepistot yläreunaan, niin pussukasta tulee varmaan upea. Ja... niinhän siitä tuli, vaikka itse sanonkin. Tässä kuva tekeleestäni uusin nauhoin ja nyörein. Ja ei tää ihan nopein käsityö ollu, ympärysnauhankin teko vei noin 2 tuntia. =)