Gollar - German 16th century

Saksalaisilla 1500-luvulla on monissa kuvissa kauluri, jota kutsutaan gollariksi. Saksalaisilla tarkoitan tässä Saksin hoviylimystöä sekä palkka-armeijan väkeä. Landsknechteillä eli Saksan palkka-armeijan väellä oli viiltoja tai rukseja heidän vaatteissaan, myös gollareissa. Itävallan palkka-armeijan väellä eli Reufleutereilla taas on plussia. - Germans used gollars with teir clothing on 16th century. In this text Germans are nobles from Saxon court and mercenary people. Landsknecht's are German mechenaries and they had x-patterns and lashes on their clothing, also in their gollars. Reufleuters are Austrian mechenaries who used + -patterns.

Ylempi gollar on Saksin hovipukua varten tehty kauluri ja alempi on Landsknecht vaatteisiin. Se on isompi siitä syystä, että se on tarkoitettu suojaamaan sateelta ja lämmittämään viileällä ilmalla hartioita. - Gollar witch is above is for Saxon court dress. The lower is for Landsknecht clothing. It is bigger so it covers me better from rain and it also keeps me warm in cool weather.

Alemmasta puuttuu vielä tinaiset nyörinpäät. -The lower still are missing it's tin cord ends.

Alemmassa on käytetty kahta väriä. Sisäpuolella yläosa on valkoinen ja helmanauha on punainen, jolloin se näkyy päällä olevan valkoisen nauhan viilloista. Yläosan päälipuoli on tietenkin punaista. Viillot piirsin liidun avulla tasaisesti suunniteltuani ensin niiden paikat oikeille etäisyyksille. Leikattuani viillot, ompelin niiden reunat käsin nurjalle puolelle. - you can see that there is only two color at the lower gollar. Inner side top part is white and hemline part is red which shows from the white top parts laches. Outer top part is red of course.  Slashes I draw with charcoal pen after I planned the exact place of these. After cutting the slash holes I turned seam edges to under side and hand sew them.

Smokkaus II - Smocking II

Edellinen paita oli aivan liian ohutta pellavaa, että se olisi säädyllinen. Valitettavasti myös se repeilee paljon saumoistaan ja laskoksistaan, jos siihen kohdistuu vähänkään vetoa. Niimpä ostin www.tippet.fi yritykseltä hyvää valkoista pellavaa uuteen alusmekkoon. Nimittäin yhden olen siitä jo tehnytkin. - My previous chemise was way too thin material to be decent. It also unfortunately tears part if it is getting any kind of stretching or pulling. So I bought really good linen for new chemise from www.tippet.fi. And I can say so because I have made one before from it.

Nyt kuitenkin valitettavasti selkäni on ollut niin kipeä, etten voi nojautua eteenpäin pitkää aikaa, joten jotain piti keksiä. Laitoin syliin läppäritason, missä on kiinteä tyyny alapuolella. Polvi ylös nojaten edessäni olevaan rahiin ja työpiste on valmis. :) Nyt sujuu merkkaus kuin tanssi. - Unfortunately I have had some back problems and I can not lean forward  long time. So I had to figure out something. I put a laptop computer laptable on to my lap. This table has a pillow attached under it. Then I just raised up my knee and I am leaning with my foot to heavy footstool. Now I have really nice working place. And now it is so easy to make markings to my chemise. :)

Smokkausta - Smocking

1500-luvun mekkoon pitää saada alusmekko ja sitä varten piti opetella smokkausta. / For my 16th century dress I needed to make chemise and that is reason I had to learn how to make smocking.

Tämä on koekappale, missä opettelin ekaa kertaa smokkausta. / This a piece where I tried smocking first time.

Alussa pitää tehdä kappaleeseen merkit vetolankoja varten. Itse askartelin kartongista (karkkilaatikosta) merkkauspohjan ja terävällä liidulla työnsin rei'istä merkit pellava kankaalle. / First you have to make marks for the pulling threads. I made this from candy box cover and with sharp charcoal I pushed marks thrue holes to linen fabric.

Vetolangat kiristetään ja saadaan aikaiseksi laskostettu rypytys. Tähän laskostukseen sitten ommellaan tietyn halutun tavan mukaan esimerkiksi hunajakenno kuvio. Googlettamalla löytyy hyvin ohjeita kirjontaan. / Pull fabric together using threads and so you will get pleated smocking. To this pleating you will sew the embroidery for example honey comb pattern. You will find good guiding from Google.

Tässä on hunajakennokuvio sen jälkeen kun vetolangat on otettu pois. Olen ommellut takapuolelle kiristävän langan, ettei valmis kirjottu kuvio veny liikaa. / Here is honeycomb pattern after I took pulling threads away. I have sewed attaching yarn to back side so the embroidered pattern would not stretch too much.

Kuvio on nätti, mutta koska kangasta on paljon ja se on ohutta, niin kuvio venyy vieläkin aivan liian paljon. Kankaalla on suuri merkitys, kuten myös kaavoituksella. Halusin kuitenkin väljän alusmekon, mutta tämä on liian väljä. Myöhemmin sain hyvän vinkin, että kirjailun taakse kannattaa kiinnittää kirjailun levyinen kangaskaistele, mikä pitää kirjailun halutun mittaisena. / Pattern is nice but fabric is too thin so the fabric stretches too much. The fabric type is important but also pattern design is too. I wanted to make really loose chemise pattern but this is too wide. Later I have got really good tip to put a piece of fabric behind the embroidery. Width is the embroidery width and lengthiness is what you need or want. It keeps the embroidered part it's measurement.

Keskiaikaiset lomat

Kirjoitettu 30.7.2012. Muokattu 5.5.2014. 

Sain eilen kuulla äidiltäni, että olen viimeksi kirjoittanut Nuijasodasta tänne blogiini. Mietin, että ei voi pitää paikkaansa ja pitihän minun tulla tarkistamaan tuo fakta. Syvät pahoitteluni laiskuudestani ja saamattomuudestani. Olen vissiin uhrannut enemmän aikaa elämään ja naamakirjaan sitten kuin muiden kirjallisten tuotosten tuottamiseen. Korjataanpa sitten virhe heti! 

Lomani ovat yksi toisensa jälkeen olleet hyvinkin keskiaikaisia. Päätin, että kun joudun hieman töitteni takia muokkailemaan lomiani, niin muokataan ne sitten keskiaikatapahtumien mukaan sopiviksi. Elämääni todellakin kuuluu keskiajan elävöittäminen intohimoisesti. En ole se joka paasaa kaiken oikeellisuudesta enkä se, joka kaivaa museoista tai muista tietolähteistä informaatiota ja tekee replikoita. Minä olen se, joka pyrkii uusimaan garderoopiaan, auttamaan toisia heidän garderoopien tai muiden kanssa ja kertomaan harrastuksesta eteenpäin. Pääsyy miksi harrastus on vielä 4 vuoden jälkeen voimakkaassa kasvussa on se tunnelma ja harrastajakaverini. Ilman mahtavaa ilmapiiriä olisin varmaan pistänyt villani ja turkikseni naftaliiniin ja keksinyt jotain muuta tekemistä. Syy on siis tähän paloon ystävissäni, kiitos heille.

TUPLASOTA
Kävin toukokuussa, elämäni ensimmäisen kerran, Double Wars -nimisessä tapahtumassa Etelä-Ruotsissa. Olin jo pidemmän aikaa kaivannut pääsyä taas ulkomaille ja nopeana varaajana varasin lentoliput etukäteen ja sisämajoituksen heti sen jälkeen, kun ilmoittautuminen avautui. Lensin Kööpenhaminaan ja sieltä junalla matkustin mukavassa seurassa toisen keskiaikaharrastajan kanssa Hässleholmiin. Reissusta tuli tuskainen ensimmäisen yön jälkeen kylmässä huoneessa, kun torstaina parantunut flunssani iski takaisin. Viikon köhin keuhkojani puhki ja palattuani kotisuomeen lääkärin tuomio oli keuhkoputken tulehdus ja alkava korvatulehdus. Niimpä reissussa tuli enemmänkin vain oltua sisällä ja otettua rauhallisesti. Osallistuin muutamiin luentoihin ja kerran auttelin keittiössäkin. Mahtavinta oli tutustua uusiin ihmisiin ja sitä kautta laajentaa taas tätä SCA-ystäväpiiriä. Viimeisenä iltana tutustuin Tilde-nimiseen tyttöön Styringheimin leirin rääppiäisjuhlissa. Tilde vaikutti siltä, kuin olisin tuntenut hänet jo vuosien takaa ja hän oli todella mukava. Pyytelin häntä sitten tulemaan Suomeen eli Aarnimetsän Paronikunnan tapahtumaan, mitä hän lupasi harkita.

KESÄ KRUUNAJAISET
Seuraavana tapahtumana oli kesä Kruunajaiset Inkoon Kavallahdessa, johon otin toisen viikon kesälomastani. Hyvä olikin, että ensimäiset viikon päivät olin vapaalla ja sain rauhassa pakailla ja puuhailla kaikkea reissuun liittyvää. Neljä päivää vietettiin mukavasti lomaillen ja nauttien mukavasta seurasta. Tavaroita olin ottanut hieman vähemmän mukaan, kun ei ollut omaa kuljetusta vaan pääsin toisen harrastajan kyydillä, jolla oli myös omat kamansa mukanaan. Ensimmäistä kertaa kuitenkin jaoin 10m2 telttani toisen henkilön kanssa ja mukavastihan se sujui. Tuo tavaramäärä, mitä pitää ottaa mukaan ei ole kaikkein kevyimmästä päästä eikä sitä koskaan vähänäkään määränä ole vähää. Mukaan pitää ottaa useita vaatekertoja, jos huono keli sattuu yllättämään, ja nehän painavat sekä vievät tilaa. Muutoinkin mukana oli puutarhapöytää ja tuolia, astioita ja käsitöitä.

Sunnuntaina piti kiireessä saada kaikki pakattua sekä laitettua autoon, ennen kuin sade tulisi. Enhän minä sitten tietenkään ehtinyt. Tunti sateetonta ja sitten sen jälkeen vajaa kolme tuntia vesisateessa (sadetakin kera) pakaten telttani sisältöä sekä purkaen ja uudelleen pakaten autoa. Kengät litisivät märkyyttä eikä mieli tehnyt aamiaista, kun lähdimme ajamaan pois. Matkalla sitten piti kuitenkin pysähtyä hampurilaisella ja se oli ihan hyvä aamiainen. =) Kotona sitten sain apua telttani levittämiseen kuivumaan, mutta muutoin raijailin kamani toiseen ja neljänteen kerrokseen rappusia pitkin. Huohotin hiestä märkänä voipuneena tuon rahtaamisen jälkeen puolisen tuntia. Mietin kyllä, että lähdenkö mihinkään enää telttani ja kamojeni kanssa, kun tämä on niin rankka harrastus. Lähdinhän minä sitten kuitenkin...

NUIJASOTA
... Nuijasota -tapahtumaan heinäkuussa, jossa vietin kaksi viimeistä lomaviikkoani. Sain Tildeltä kuulla, että hänkin on tulossa ja olin aivan innoissani. On aina mukavaa kun saadaan ulkomaalaisia ja uusia kasvoja meidän tapahtumiimme. Ja tiedossa oli viikko kielikylpyä, mutta tulisiko se ruotsiksi vai englanniksi, siitä en ollut vielä varma. =)

Torstai-iltana lähdin jo leiripaikalle, kun sain porukkani viemään minut sinne peräkärryn kanssa. Nimittäin, nyt otin aivan kaiken mahdollisen mukaan. Ajattelin, että voin tehdä mitä sattuu huvittamaan: ruokia, villamekkojani, paronin tunikaa, lettejä, kirjailua jne... Ruokia sain toki tehdä ja suunnitella, sillä kahden hengen ruokakunnasta tuli kolmen, sitten neljän ja lopulta kuuden hengen ruokakunta. Välillä se suijui kuin tanssi, mutta välillä se meinasi olla vähän nilkkoihin potkimista. Siitä huolimatta ei päästy laihtumaan. =) Kiitos mukana olleille! Enhän minä sitten paljoakaan käsitöitä tehnyt. Magnusille leikkasin paidan, kaavoitin housut toisia housuja apuna käyttäen, pidin vasemmalla kädellä huolta tekstiilityöpajastamme sekä leikkasin ja aloin ompelemaan Paronille tunikaa, minkä ompelussa Tilde intoutui auttamaan.

Tälläkin reissulla minulla oli uusi telttakaveri, jonka kanssa asuminen sujui mukavasti. Itse olen tavaramääräni kanssa nopea tyttö levittäytymään ympäriinsä. Nyt kuitenkin olin ottanut mukaani tavallisen teltan keskiaikatelttani lisäksi ja säilytimme tässä tavallisessa teltassani kaikkea ei-keskiaikaista, kuten matkalaukkua, vaatteita, myyntituotteita ja jouhiani. =) Tulen ehkä joskus toteuttamaan tämän uudelleen, ellen sitten hommaa isompaa telttaa. Jotenkin pidän siitä, että tavaroille on omat paikkansa, eikä minun tarvitse etsiä niitä mistään isosta arkusta tuntia ja siksi on kivempaa levittää ne. Hunnut roikkuivat teltaa kiertävällä narulla, sisäpuolella, kuten esiliinat, nauhat, ja muut tarvikkeet. Vaatteet roikkuivat henkareissa teltan seinustalla ja koreihin oli piilotettu käsitöitä sekä muita tarpeellisia tarvikkeita kuten meikkipussi, jossa siis oli pesutarvikkeeni ja ripsiväri sekä hiuslakka. =)

Leiri sujui kohtuullisesti vaikka kärsinkin suuresta epäonnesta ensimmäiset viisi päivää. Minulla jäi kotiin telttani metallikehikko, mikä minun piti käydä hakemassa kotoa, sain jalkaani syvän palohaavan koiran fleksistä jo tulotorstaina, mikä reissussa tietenkin märki ja tulehtui. Sain steariinia hiuksiini ja tunikani selkään teltan katossa olleesta lyhdystä, johon muutenkin löin päätäni ainakin 8 kertaa. Ampiainenkin pisti minua varpaaseen laittaessani kenkääni jalkaan ja kolme tuoliani rikkoontui, yksikään ei ollut minun allani. Sekä kaikenlaista muuta, meinasi tulla epäusko, mutta Tilden ansiosta hieman noiduttiin ja kutsuttiin onni takaisin luokseni ja sen jälkeen elämä taas hymyili. =) Tilden kanssa meni mainiosti, jopa niin, että ihan tuli häntä ikävä, kun erosimme. Sanoimmekin, että olisi ollut mahdollista, että kyllästyisimme toisiimme jo kahdessa päivässä, mutta näin ei käynyt "siskoni" kanssa. Vetinen keli tosiaan oli melkein koko leirin ajan, enkä jalkani takia käynyt kuin kerran saunassa, mikä sekin oli virhe, ja talviturkkikin lämmittää vielä yllä.

TURUN KESKIAIKAMARKKINAT JA HOLLOLAN KESKIAIKATAPAHTUMA
Kävin molemmissa tapahtumissa vierailijana ja normivaatteissa. Hieman oli ulkopuolinen olo ja sinällään teki mieli jäädä molempiin leireilemään. Leirimahdollisuus on Hollolassa parempi, koska siellä on oma keskiaikaleirinsä, missä ei ole suuriakaan vaatimuksia. Turusta ostin Medeltidsmodetin kankaita ison kassillisen ja lompakko huusi hoosiannaa. Hollolasta en juurikaan tehnyt ostoksia vaan nautin enemmänkin olemisesta, kiertelystä ja seurustelusta. Keskiaikatapahtumat eivät ole kuitenkaan tänä vuonna vielä osaltani ohitse vaikka kesäloma onkin jo pidetty. Elokuun puolen välin nurkilla on Hämeenlinnan keskiaikamarkkinat, joihin olen menossa leireilemään ja elämään keskiaikaista elämää. Syksyllä on ainakin kaksi SCA:n tapahtumaa, joista toinen on Kekri ja toinen Yliopisto. Kekriin meno on varma, mutta Yliopistoa pitää vielä miettiä. Mutta on tämä keskiaikaharrastus vaan niin ihana, että se tekee tästä ruohontallaajasta hyvinkin onnellisen. =)

Nuijasota 2011 - Cudgel War 2011

Oli jälleen kerran aivan mielettömän ihana tapahtuma. Tänä vuonna saavuinkin omalla vankkurillani paikanpäälle, mikä oli kyllä tupaten täynnä. Olin jopa joutunut kaverini vankkureihin antamaan pöydän ja neljä tuolia, koska ne eivät mahtuneet kuormaani. Sillä näin se tavaramäärä vaan vuodesta toiseen lisääntyy ja nyt oli vasta kolmas Nuijasota-tapahtuma, johon osallistuin.

Aarnimetsän Paronikunnan (www.aarnimetsa.org) mailla jälleen kerran vietettiin Nuijasotaa Inkoon Kavalahdessa heinäkuun toisella viikolla. Asustelin omatekemässä teltassani yksinäni. Olin vuorannut patjani taljoilla ja villavilteillä. Lattialla oli kaksi isoa rottinkiarkkua, joissa säilytin käsitöitäni ja muita tarpeellisia nautintoaineita, kuten alkoholia. Vaatteni olin ripustellut henkareihin naruille, mitkä olin sitonut telttakehikkoni reunoille. Näin pellavaiset ja villaiset vaattet säilyvät mielestäni parhaiten tuon 10 päivän reissun ajan. Lattian olin päällystänyt ensin isolla pressulla, jonka olin piilottanut kankaiden ja taljojen alle. Laskeskelin sen varaan, että jos kuivaan maahan sataa reilusti vettä, että vesi menisi sitten mielummin pressun alta kuin tavaroitteni päältä. Ja kuivana sitä pysyin vaikka parisen kertaa melkoiset vesisateet saimmekin kokea.

Jälleen viikko meni aivan mieletöntä vauhtia. Osallistuin erilaisiin työpajoihin, itsekin vedin nahkakantinen kirja-työpajan, kävin viettämässä päivän keittiössä kokkailemalla lounasta ja päivällistä, nautiskelin erittäin mukavasta seurasta Kertun ja Pietarin katoksen alla monina päivinä ja iltoina, tutustutin ystävätärtäni ja hänen tytärtään harrastukseemme sekä kokkailin lauantain suuriin pitoihin ruokaa kokin apulaisena. Viime vuonna 2010 olin paljon enemmän kuin tänä vuonna, sillä silloin meillä oli niin kuuma ettei jaksanut tehdä juuri mitään. Toki kuuma meillä oli nytkin ja aluspuvussa tuli hilluttua monena päivänä, mutta tällä kertaa kuumuus ei ollut aivan niin uuvuttavaa. Ja koska meninkin sitten paikasta toiseen ja kokkailinkin joka päivä ruokia (paitsi yhtenä) erään toisen harrastajan kanssa, niin loppusaldona olin tuon 10 päivän reissun jälkeen aika uupunut. Siispä otin hyvin ilolla vastaan Espanjaan lähdön Nuijasodan jälkeisenä maanantain. =)

Tässä kuitenkin kuvaa värjäilysaldosta. Itsekseni värjäilin (kiitos eräälle harrastajalle opastuksesta ja materiaalien lainauksesta) kanervasta ja suopursusta lankoja. Minun piti vielä värjätä suopursusta toinenkin erä, mutta väsyneenä purkiessani värjäystarvikkeita onnistuin heittämään väärän liemen ensin pois. Kanervan liemeä en voinut säilyttää, koska olin lisänyt siihen rautavitrilliä ja se olisi hapertanut langat, joten se piti heittää pois. Tulos ei aivan ollut sitä mitä piti, johtuen osittain varmaan siitä, ettei määrät olleet aivan 100%:sti sitä mitä ohjeen mukaan piti olla. Kummankin kuivapaino oli vähemmän mitä ohjeenmukaan piti olla ja lankaa tietenkin enemmän. Ahneutta oli siis ilmassa. Kuitenkaan en mielestäni aivan totaalisen huonoa värjäystulosta saanut, vai mitä olette mieltä? Vasemmalla siis kanerva ja oikealla suopursu. Ohjeet olin poiminut täältä, kiitos Milja Toukolalle! http://personal.inet.fi/yritys/milja.toukola/LuonnostaLuonnollisesti_kasvivarjays_resepteja.htm






Värjäsimme myös indigolla saadaksemme sinisiä lankoja ohjauksessa. Ja saimme mitä ihanimpia. Itse olin varautunut runsaalla lankamäärällä omiin värjäyksiini ja kas, sain myös sitten sinistä enemmän, kun indigo vaan antoi ja antoi ja antoi sinistä väriään senkin jälkeen kun kaikki olivat jo saaneet haluamansa vyyhdit. Tässä omia värjäystuloksiani. Kiitos tästä mahdollisuudesta saada sinisiä lankoja. Ovat aivan ihania!


*********


Once again it just was insanely wonderful event. This year, I travelled with my own carriage to the event place. My carriage was packed full of stuff. I even had to give to my friend's wagon a table and four chairs, because they did not fit in to my load. And like this the amount of goods just increases from year to year, and now it was only the third Cudgel War event, which I attended.

In Aarnimetsä Baron Municipal (www.aarnimetsa.org) lands once again celebrated the Cudgel War event in Inkoo campsite during the second week of July. I lived alone in my tent. I covered my matress with pulleys and wollen blankets. On the floor were two large rattan chest, where I kept my hand works and other necessary stimulants such as alcohol. My clothing was hanging in hangers on a rope which was attached the edges of my tent frames. This way linen and woolen clothes remains the best, in my opinion, during the 10-day trip time. I covered the ground with a big tarpaulin, which I had hidden under the cloth and skins. I have counted that if to the dry land rains a plenty of water, that then water would rather go under than over of my goods. And so I stayed dry, although we experienced a couple of times a considerable rainfalls.

Once again a week just went crazy pace. I participated in various workshops, I kept a leather cover book workshop, I spend a day in the kitchen by coocking a lunch and a dinner, I enjoyed the very nice company in Kerttu's and Pietari's cote on many days and nights, I introduced my friend and her daughter in to a medieval hobby and I helped to cook Saturday's fiest. Last year 2010 I had a lot more free time than this year, because then we had so hot weather that I hadn't the strength to do so much. Sure, we had hot now also, and I spend the days only wearing my under skirt, but this time the heat was not quite so exhausting. Because I went from place to place and spend a few days coocking for everyone and every day (except one) for my self, so after the 10-day trip I was pretty exhausted. So I waited a much to travel to Spain after the departure of the Cudgel War on Monday. =)

Here are the result of my dyeing. By myself (thanks to an enthusiast for the guidance and materials quote)I dyed yarns with a marsh tea and a heather. I was going to do another dyening with the marsh tea stock, but I was tired and I managed to throw off the staining stock. Heather stock I could not keep, because I had added an iron "vitrilli" into the stock and it would perished the yarns, so that I had to throw away. The result was not quite what it should be, probably because partly due to the fact that the amounts were not quite 100% what it was supposed to be according to the instructions. Both the plants dry weight was less what it was supposed to be according the amount of the yarn, which I had too much. So greed was in the air. However, I think I didn't received totally bad dyeing result, or what do you think? So the heather dyed yarn is on the left and on the right is from marsh tea. Instructions I picked up here, thanks to Milja Toukola! http://personal.inet.fi/yritys/milja.toukola/LuonnostaLuonnollisesti_kasvivarjays_resepteja.htm

1. photo and 2. photo

I also dyed with indigo blue yarns on the guidance. And we got the finest yarns. In fact I was prepared for plenty of yarn for my own dyeings and I couldn't use those I also got more blue, indigo. The stock just gave and gave the blue color, even after everyone had already received the desired coils of theirs. These are my dyening results. Thank you for this opportunity to get the blue yarns. These are just wonderful!

Keramiikkatöitä

Tavoitteenani oli tehdä ruukku, jossa voisin säilyttää vettä keskiaikatelttani kupeessa. Saimme kurssillemme ihanaa mustaa savea, jonka rakenne oli erittäin ihana. Tein ruukun makkaratekniikalla ja kerrokset vain tulivat aivan itsekseen. Tein ruukun siis noin kuudessa tunnissa. Ruukun sisällä on ruskealasite, jotta ruukku ei vuotaisi kun seula, koska mustasavi on erittäin huokoinen materiaali. Ulkopuolelle kaiversin eräästä 1100-luvun laatasta löytämäni kuvion. Käytän kuviointia myös laatoissa, joten olen tekemässä kurssillani, mutta jatkan laattojen parissa vasta syksyllä. Valitettavasti ruukkuni ei tule pitämään vettä huokoisen materiaalinsa vuoksi, mutta ei se mitään. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen työhöni. Ruukun korkeus on noin 27cm. / My goal was to make a pot where I could keep water beside my medieval tent. We got to our pottery course a wonderful black clay, which texture was very lovely. I made a pot with a sausage technique and layers just came all by itself. So I made this pot about in six hours. Jar inside have a brown glaze for that pot wouldn't leak like a sieve, because the black clay is very porous material. Outside I carved a pattern from a 1100's tile where I find a pattern. I also use the pattern in a tiles, which I'm makeing in my course, but I will continue working with them at the autumn. Unfortunately my pot probably will not hold water because of a porous material, but it does not matter. However, I am very pleased with my work. The height of the pot is about 27cm.




Erään kerran dreijatessani sain aika paljon jätettä aikaiseksi. Aloin sommitella nauhamaisia saviliuskoja kasaksi ja silloin keksin idean lohikäärmeestä. Siipiä ja lohikäärmeenpäätä, mikä kyllä näyttää suden ja lohikäärmeen sekoitukselta, otin lisää savea. Mutta joskus aivan sekopäinen luovuus ei ole huono vaihtoehto. Punaisuus muuten pronssisessa työssä johtuu kuvaajan vaaleanpunaisen paidan hohteesta. Ja pahoitteluni, mutta Blogspot kääntää koko ajan lohikäärmeen sivuttain. / On one occasion when I was useing potter's wheel I got a plenty of waste. I began to compose with the ribbon of clays to a heap and then I figured out the idea of the dragon. For wings and the dragon's head, which yes seems to be a mix of a wolf and a dragon, I took more clay. But sometimes just insane creativity is not a bad option. Redness of the otherwise bronze work is a photographers pink shirt glow. And apologies, but Blogspot translates the dragon sideways.




Vihreä kulho on tehty dreijaamalla. Savi ei aivan ollut keskitetty hyvin, mutta valmiista tuotteesta ei huomaa enää vinoutta. Kävin myös raku-kurssilla, josta sain aikaiseksi tuon punertavan maljakon. Kiitos saamistani kehuista opettajalta sen suhteen, että se on kuin malliesimerkki siitä mitä raku-savityöt voivat olla. Ja olen myös erittäin iloinen maljakon onnistuneesta muodosta. Maljakko ei valitettavasti pidä vettä myöskään, mutta rakusavi lasitteet ovat myrkyllisiä melkopitkälti, joten raku-savesta pääasiassa kannattaakin tehdä hienoja koriste-esineitä, eikä unelmoida japanilaisesta-sake-astiastosta. Tässä rakusavesta lisää infoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Raku_ware . / Green bowl is made ​​with the potter's wheel. Clay was not quite well centred, but from the finished product you don't notice anymore it's skewed. I also went to raku-course, where I have made that reddish vase. Thanks for the praise from the teacher that it is like a textbook example of what raku clay work can be. And I'm also very pleased of the form of a vase. Vase unfortunately not hold water either, but raku clay glazes are toxic pretty much, so from raku clay mainly you can make great decorative items, and you can forget the dream of the Japanese-sake-dishes. From Raku clay more info here: http://en.wikipedia.org/wiki/Raku_ware.

Kirjansidontaa

Olen käynyt tosiaan koko talven kirjansidontakurssilla työväenopistolla. Kirjansidonta kuulosti älyttömän vanhojen ihmisten hommalta ja meninkin sinne periaatteenani tehdä keskiaikainen nahkakirja. Siinä sivussa opin kuitenkin peruskirjansidontaa ja paljon monenlaisia uusia ideoita sain. Olen joutunut toteamaan, että myös kirjansidonta on minun juttuni. Kirjansidonta vaatii ajattelua ja tarkkuutta, mutta se, että saan siinä käyttää niin paljon luovuuttani kuin haluan on vaan parhautta!

Tässä jotain tuotoksiani kurssilta. Oranssikantinen on tehty koptisidoksella, punainen kirjanen on nahkaa ja siinä on pitkäsidos ja edellä oleva kirja on aivan peruskirjansidontaa.



Ystävälläni Saijalla on laskettu aika tässä muutaman viikon kuluttua. Olen puoli vuotta tehnyt hiljalleen ystävälleni kirjaa ja olin erittäin iloinen vihdoin voidessani ojentaa sen hänelle. Ajatuksena kirjassa oli se, että hän voisi tehdä siitä uudenlaisen vauva-kirjan, johon hän voisi kirjoittaa tarinaa raskaudestaan sekä liittää kuvia ja tarinoita kaikesta mahdollisesta. Kirjankansi on lakattu, jotta se kestää paremmin käytössä.



Tässä takasisäkansi ja kirjan ulkoasu-kuva.





****

I have been doing bookbinding all winter time at "työväenopisto". Bookbinding sounded alot as a old people's hobby and I went there that I want to make a medieval leather book. On the side, however, I learned a lot of basic bookbinding and I got a wide range of new ideas. I have had to declare that the bookbinding is my thing. Bookbinding requires thinking and precision, but the fact that I can use as much creativity as I have is a greatness!

Here's some items from the course. The book with the orange cover is made with coptic binding, the red booklet is leather and has a long bond and the above book is very basic bookbinding.

My friend Saija has her calculated time (giving birth) in a few weeks. I've making a half years quietly to her the book and I was very pleased finally to be able to pass it to her. The idea of the book was that she could make it a new kind of baby book where she could write the story of her pregnancy, and attach pictures and stories about everything to it. The book cover is lacquered, so it is more sustainable in use.